Ruotsi haluaa kehitysavun ehdolliseksi – tuen määrä riippuisi siitä, suostuuko valtio vastaanottamaan karkotetut kansalaisensa

Ruotsin hallitus haluaa maasta ulos henkilöt, joilla ei ole oikeutta olla valtakunnassa, kertoo SVT. Kehitysapua (bistånd) voisi maahanmuuttoministerin mukaan käyttää kuin keppiä ja porkkanaa, jotta vastahankaiset valtiot suostuisivat vastaanottamaan Ruotsista karkotettaviksi määrätyt kansalaisensa.

Vuodesta 2014 lähtien Ruotsista on palannut kotimaihinsa enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti 90 000 ihmistä. Karkotuksiin on hallituksen mielestä saatava lisää vauhtia ja siksi Maahanmuuttovirasto ja poliisi ovat saaneet tehtäväkseen tehostaa maassa luvatta oleskelevien ja rikoksesta tuomittujen palauttamista lähtömaihinsa.

Palautuksia voidaan tehostaa perustamalla lisää talteenottokeskuksia ja poliisi voisi etsiä entistä aktiivisemmin maassa laittomasti oleskelevia vaikkapa työpaikoilta.

Sosialidemokraateilla ei enää ole esteitä maahanmuuttopolitiikan tiukentamiselle, kun ympäristöpuolue vihreät jäi rannalle uusimmasta hallituksesta.

Kehitysyhteistyö vastavuoroiseksi ja tasa-arvoiseksi

Palautusten vauhdittaminen luonnistuu Ruotsin hallituksen mukaan parhaiten kääntymällä suoraan niiden valtioiden puoleen, joiden kanssa palautukset ovat olleet vaikeita tai peräti mahdottomia. Kyseessä ovat sellaiset valtiot kuin Irak, Iran, Somalia ja Libanon, jotka saavat satojen miljoonien kruunujen kehitystuet vuosittain.

– Haluamme lisätä palautuksia, emme leikata tukitasoa. Mutta jos valtio ei vastaa velvoitteistaan, Ruotsin avustusinto hiipuu, sanoo maahanmuuttoministeri Anders Ygeman SVT:n uutisissa.

Kehitysyhteistyövirasto (Sida) on saanut tehtäväkseen kartoittaa edellytykset, joilla kehitysapuvarat tulisivat paremmin käytetyksi. Porkkana ja piiska ovat ministerin mukaan mahdollisia. Valmista pitäisi olla lokakuussa.

Yngemanin ulostulon jälkeen ilmassa roikkuu etsimättä ajatus, joka vain odottaa esiintuloaan: mitäpä, jos kehitysavun piiriin määriteltäisiin kaikki vastikkeettomat menot, joita maahanmuuttosektori valtiolle vuosittain aiheuttaa. Ruotsidemokraatit on jo esittänytkin, että ainakin palautuksiin liittyvät kulut otettaisiin kehitysyhteistyövaroista.