Ruotsalaiskunta rekrytoi runoilijan melkein miljoonalla – pian olikin edessä kriisikokous
Kulttuurihankkeet herättävät usein suuria tunteita ja se lienee niiden tarkoituskin. Soppa kiehui kuitenkin yli, kun huhut ja uutiset Tranemon kunnan miljoonaluokan runoilijasta saavuttivat pääkaupungin median. Pian olikin edessä kriisikokous.
Tranemon kunnassa on vajaat 12 000 asukasta mutta ilmeisen selvä kulttuurivaje. Kunnan kulttuurivastaava sai ajatuksen paikata vajetta lyriikalla: runo viikossa vuoden ajan ja niistä kootaan vielä kirja.
Runoilija Jimmy Alm pitää vielä samaan hintaan kirjoituskursseja ja kutsuu kuntaan taiteilijoita tulkitsemaan hengentuotoksiaan. Kaikki tämä hintaan 900 000 kruunua.
Itse asiassa kyse on SVT:n mukaan runoilija Almin omasta projektista, johon hän on hakenut 894 000 kruunun (89 272 euroa) tukea Kulturbrygganilta, joka taasen on osa valtiollista Konstnärsnämden-tukijärjestelyä. Kaiken tarkoitus kannustaa uutta luovaa kulttuuria.
”Voisi luulla, että kunnallinen runoilija on vitsi”
Uutinen kunnallisesta lyyrikosta levisi kulovalkean tavoin ja saavutti myös valtamedian toimitukset isolla kirkolla Tukholmassa. Ja pian alkoikin tulla evästystä Tranemon kuntapäättäjille oikein kirjallisella kanuunalla:
– Voisi luulla, että kunnallinen runoilija on vitsi, läpänheittoa 500 vuotta viimeisen hovinarrin jälkeen. Mutta se ei ole vitsi. Se on merkki jonkin sortin mielipuolisuudesta. Tuskinpa minkään kunnan talous on niin hyvässä kunnossa, että on perusteltua satsata 900 000 kruunua yhteen runoon viikossa – vaikkakin valtion tuella, jylisee Aftonbladetin kolumnisti Lena Mellin.
Kriisikokousta pukkaa
Kunnallinen runoilija herätti suuria tunteita myös Tranemon turuilla ja toreilla, paikallislehdessä sekä sosiaalisessa mediassa. Pian olikin sitten edessä kriisikokous, johon ottivat kulttuuripäättäjien lisäksi virkakunnan turvallisuudesta vastaava henkilö.
– Tapasimme selvittääksemme mahdolliset loukkaavat tai uhkaavat kommentit ja saadaksemme kokonaiskuvan tilanteesta. Kyse on myös mahdollisten uhkausten kohteena olevan henkilön tukemisesta. Taitelijalla pitäisi olla tunne, että kunta seisoo hänen rinnallaan, sanoo Tranemon kulttuurivastaava Juan Ochoa-Echevaria.
– Lähes aina kun on kyse kulttuuriprojekteista, ne kyseenalaistetaan. Joidenkin mielestä meidän pitäisi kulttuurin sijasta panostaa koulutukseen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kulttuurin tukeminen lyriikka runous Konstnärsnämden Kulturbryggan kriisikokous kulttuuriprojekti Juan Ochoa-Echevaria Lena Mellin kunnallinen runoilija Tranemo hoivapalvelut Ruotsi Kulttuuri koulutus
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää