LEHTIKUVA
Ruotsalaiset muslimitytöt: “En voisi ikinä deittailla ei-muslimin kanssa”
Muslimityttö voi todeta Ruotsin television ohjelmassa ykskantaan, että ei ikinä haluaisi deittailla ei-muslimia, mutta millainen kohu tuollaisesta lausunnosta nousisi, jos osat olisivat päinvastoin? Ja millaisia vaikutuksia tällä on integraation ja kotoutumisen kannalta?
Ruotsin koulutelevision YouTubeen tuottamassa ohjelmassa neljä hijab-huntua pitävää nuorta naista vastaa katselijoiden esittämiin kysymyksiin otsikolla “Asioita, joita et ole ikinä uskaltanut kysyä hijab-huivia pitävältä“.
Useimmat kysymykset käsittelevät melko merkityksettömiä asioita, kuten että haittaako hijab kuulemista tai että pitääkö suihkussa käydä yhtä usein, jos on aina huivi päässä. Kikattelevat nuoret naiset vastaavat hölmöinä pitämiinsä kysymyksiin sujuvalla ruotsin ja englannin sekamelskalla, ja kertovat, että huivi päässä kuulee ihan yhtä hyvin ja suihkussa käydään yhtä usein kuin kaikki muutkin.
https://youtu.be/ZxXtcj-C3AE
Ohjelmassa käsitellään myös sellaisia kysymyksiä, joilla on laajempaa yhteiskunnallista merkitystä, kuten sitä, onko tytöt pakotettu pitämään hijabia. Kaikki neljä nuorta naista kiistävät tämän tiukasti omalta kohdaltaan.
Sivulauseessa he myöntävät, että on olemassa myös sellaisia muslimityttöjä, jotka on pakotettu pitämään hijabia, mutta he pitävät yleisesti ottaen alistavana ja sortona sitä, jos joku ei-muslimi kyselee heiltä huivipakosta.
“Hijab suojaa kauneusnormeilta”
Nelikon ainoa valkoinen tyttö korostaa pariinkiin otteeseen, että hijab on ruotsalaisen yhteiskunnan “kauneusnormien” vastainen kannanotto. Hän kokee, että huivi tavallaan “suojaa häntä kauneusnormeilta”.
– Voisitko deittailla sellaista, joka ei ole muslimi? kuuluu yksi kysymyksistä.
Kahdelta ensimmäiseltä huivitytöltä tulee tiukka ja lyhyt vastaus: “Ei”. He eivät edes halua selittää kantaansa sen tarkemmin.
“Lasten kasvatuksen on perustuttava yhteisiin, islamilaisiin arvoihin”
Mustaihoinen muslimityttö selittää, että “olisin voinut tehdä niin, koska minun kiintymykseni ihmisiin ei perustu uskontoon, eikä uskonto saa olla tykkäämisen este.” Ilmeisesti tällaista ei kuitenkaan käytännössä ole tapahtunut.
Toinen mustaihoinen huivityttö korostaa sitä, että parisuhteessa on tarkoitus tehdä lapsia, joiden kasvatuksen on perustuttava yhteisiin arvoihin, jotka puolestaan pohjautuvat islamiin. Liberaalimpi muslimityttö vastaa tähän, että ihmisillä voi olla samanlaiset arvot, vaikka heillä olisi eri uskonto.
Mietitäänpä hetken tilannetta, että Suomen koulu-TV olisi tuottanut sosiaaliseen mediaan videon, jossa suomalaistyttö sanoo, ettei ikinä voisi deittailla muslimipoikaa. Sellaista videopätkää ei tulla ikinä näkemäänkään, koska siitä nousisi aivan valtava rasismi- ja islamofobiakohu. Ruotsin koulutelevision ohjelmasta kirjoitti Suomessa ensimmäisenä vaihtoehtomedia PT-media.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Lukiolaistyttö kritisoi islamia netissä – tappouhkauksia satelee eikä kukaan puolusta
Isis-veteraanit kaitsevat edelleen lapsia ruotsalaisessa muslimikoulussa
Ruotsin PISA-tulokset perustuvat vääriin lukuihin – maahanmuuttajataustaisia poistettu tulosten parantamiseksi
Pisa-tulosten tulkintaa: Maahanmuuttajataustaiset lapset eriytyvät suomalaiskouluissa
Psykologiliiton mukaan al-Holin lapsia ei saa erottaa äideistään – Purra: Järkyttävä viesti
Monikulttuurisessa koulussa huono suomi tarttuu suomalaislapsiinkin
Musliminainen ei pääse irti aviomiehestään ilman imaamin siunausta – myös miehen pitää hyväksyä ero
Kunnia on katkera juoma: Näin suku vahtii ja painostaa afgaanityttöjä
Purra: Viihteellinen hijab-päivä on loukkaus moneen suuntaan
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää