Ruokapula uhkaa Suomessakin, maanviljelijät joutuvat ottamaan lainaa päästäkseen kylvötöihin
Hallituksen käsittämätön ja sokea ilmastonmuutoksen torjumiseen keskittynyt politiikka väheksyy kotimaista maataloutta ja ruoantuotantoa.
Viime kesänä sato jäi pieneksi Suomessa ja tänne on jouduttu tuomaan rehua ja viljaa. Venäjän sota Ukrainassa vaikeuttaa ruokahuoltoa maailmanlaajuisesti ja pahimmillaan aiheuttaa monessa maassa nälkäongelman.
Suomessa pärjätään joten kuten vielä, mutta jos tuleva kesä on satotasoltaan yhtä huono kuin viime kesä, pulassa ollaan. Ruoan hinta tulee täälläkin nousemaan rajusti.
Kohonneet tuotantokustannukset, polttoaineiden hinnan nousu ja vaikeus saada lannoitteita saavat maanviljelijät miettimään kannattaako pelloille keväällä edes mennä.
Suomen Uutiset jututti kymenlaaksolaista maanviljelijää, jolla on 100 lehmää ja noin 250 hehtaaria peltoa. Tulevana kesänä hän aikoo kylvää 75 hehtaaria omaan käyttöönsä.
– Olisi mahdollista kylvää 50 hehtaaria myyntiin, mutta siihen pitäisi ottaa 50 000 euron laina, hän sanoo.
Polttoöljyn ja viljankuivatuksen kustannukset nousemassa pilviin
Lainalla pystyisi ostamaan siemenet, lannoitteet, torjuntaineet, polttoaineet ja maksaa lisäksi puinti- ja kuivatuskustannukset. Tällä hetkellä tuotantopanoksiin on varattava 1000 euroa hehtaarille. Jotta kulut ja lainat saisi maksuun, pitäisi viljasta saada kunnollinen maksu.
Hyvänä kesänä hehtaarilta saadaan esimerkiksi kauraa noin 4000-5000 kiloa. Kauran hinta on ollut 130 euron paikkeilla tonnilta hehtolitrapainosta riippuen.
– Viime kesänä osasta jäi hehtolitrapaino alle halutun ja siitä olisi maksettu 60 euroa tonnilta. Se ei kata edes rahteja.
Nyt kaurasta maksetaan yli 300 euroa tonnilta.
Polttoöljyn hinta on noussut yli kahteen euroon litralta ja syksyisiä viljan kuivauskustannuksia ei kukaan vielä tiedä.
– Vaikka maksettaisiin 400 euroa tonnilta ei kannata tehdä ylimääräistä, jos viljaa joudutaan kuivaamaan 6-7 tuntia nykyisillä tai vielä nousevilla kustannuksilla. Kustannukset karkaavat käsistä.
Suomen viljapolitiikka ei toimi.
– Joitakin vuosia sitten oli erittäin huono ruisvuosi. Hinta nousi, kun rukiista oli pulaa. Seuraavana vuonna ruis talvehti hyvin ja tuli hyvä sato. Ulkomaista ruista tuotiin silti Suomeen, jotta saatiin rukiin hinta täällä putoamaan alas. Tämä kyykytys riittää jo.
Hallitus hylkäsi perussuomalaisten ehdotukset
Parhaat sadot viime kesänä saatiin turvepelloilta, juuri niiltä, jotka hallitus haluaa poistaa käytöstä. Turvepellot kestivät kesän kuivuuden, niiden ansiosta tilat saivat edes jotain satoa.
Moni viljelijä tajusi huonon satokauden aiheuttamat ongelmat ja ehti tehdä muutoksia eläinten ruokintaa.
– Esimerkiksi sokerijuurikkaalla on pystytty korvaamaan lehmille osa viljasta. Maatiloilla ollaan idearikkaita löytämään konstit selvitä seuraavaan satokauteen, kertoo maanviljelijä.
Perussuomalaiset esitti viime viikolla eduskunnassa 19 ehdotusta suomalaisen maatalouden pelastamiseksi. Hallitus hylkäsi jokaisen ehdotuksen.
Mitä viljelijät toivoisivat?
– Jos valtio takaisi siemenen ja apulannan kustannuserät. Se olisi valtiolle sijoitus ja mahdollistaisi sen, että maanviljelijä uskaltaisi tehdä työn. Kiinteistöverot voisi myös ottaa pois vähäksi aikaa ja jos peltojen lannoittamiseen hallitukselta saisi tukea kotimaisen metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvän ravinnekuidun käyttöön, lannoitteisiinkin käytetyt varat jäisivät kotimaahan, ja olisi jotain peltoon laittaa.
Luonto ei armahda, hallitus voisi
Hallitus myi lannoitetuotannon norjalaiselle yhtiölle vuosia sitten. Sen jälkeen lannoitteiden hinta on vain noussut. Tällä hetkellä lannoitteita ei edes saa. Niiden tekemiseen on käytetty venäläistä maakaasua ja ammoniakkia. Maakaasun korkean hinnan vuoksi eurooppalaiset lannoitetehtaat olivat seisokissa loppuvuodesta.
– Jos apulantaa jostakin saa, hinta on niin korkea, että ei ole varaa ostaa. Maataloutta on verotuksellisesti ja muuten kuritettu jo vuosia. Siksi ei ole halua eikä varaa tehdä ylimääräistä vaikka nähdään, että ensi vuonna ei ole viljaa. Tämän hallituksen on turha odottaa, että maalta tullaan avuksi.
Viime kesän viljan ja rehun joustovara on jo syöty pois. Omaraisuus ja huoltovarmuus ovat nyt entistä tärkeämpiä.
– Jokainen maanviljelijä koettaa saada tilansa omavaraiseksi. Mutta vaikka keväällä ja kesällä tekisimme kaiken oikein, ei se takaa hyvää satoa. Jos tulee toinen huono satovuosi, maan ruoantuotanto on pulassa. Myös siemenviljoista voi tulla pulaa. Luonto ei armahda, hallitus voisi armahtaa, sanoo kymenlaaksolainen maanviljelijä.
LEENA KURIKKA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tavio: Jakeluvelvoite keskeytettävä – dieselin hinta alas
Ministeri Lintiläkin levittelee vain käsiään: Ruuan hinta nousemassa kaksinkertaiseksi, hallitus jatkaa ilmastotoimiaan – miksi SDP ja keskusta hyväksyvät suomalaisten jatkuvan kurjistamisen?
Elomaa: Huoltovarmuusvarastojen ajantasaisuudesta on huolehdittava
Koskela: Tilanne on kriittinen – turvetuotantokoneet käyttöön ja yrittäjät työhön
Huru: Turvekoneiden romutustuen määrärahat kulutettu jo loppuun – riittääkö tuki kaikille koneensa jo romuttaneille?
Ukrainassa kylvetään nyt vain vihaa: ”Vehnäsato tulee romahtamaan kolmannekseen tai neljännekseen normaalista”
Perussuomalaiset olivat kaukaa viisaita turpeen suhteen – ”Korvaavaa vaihtoehtoa ei käytännössä ole”
Mäenpää ihmettelee keskustan äänestyskäyttäytymistä – “maaseudun edunvalvojat” maatalousrakennusten kiinteistöveron pysyvää poistamista vastaan
Uudelle maaseudun puolueelle yllätysvoitto Alankomaiden vaaleissa – hallituksen päästötavoitteet vaarassa
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Rydman: Helsingin väestökehitys on haitallista – ”Lähiöissä tikittää aikapommi”
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Yöllä nousevat piiloistaan Butšan noidat – naiset putsaavat Ukrainan taivasta vihollisen drooneista
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.