Ruokapula uhkaa Suomessakin, maanviljelijät joutuvat ottamaan lainaa päästäkseen kylvötöihin
Hallituksen käsittämätön ja sokea ilmastonmuutoksen torjumiseen keskittynyt politiikka väheksyy kotimaista maataloutta ja ruoantuotantoa.
Viime kesänä sato jäi pieneksi Suomessa ja tänne on jouduttu tuomaan rehua ja viljaa. Venäjän sota Ukrainassa vaikeuttaa ruokahuoltoa maailmanlaajuisesti ja pahimmillaan aiheuttaa monessa maassa nälkäongelman.
Suomessa pärjätään joten kuten vielä, mutta jos tuleva kesä on satotasoltaan yhtä huono kuin viime kesä, pulassa ollaan. Ruoan hinta tulee täälläkin nousemaan rajusti.
Kohonneet tuotantokustannukset, polttoaineiden hinnan nousu ja vaikeus saada lannoitteita saavat maanviljelijät miettimään kannattaako pelloille keväällä edes mennä.
Suomen Uutiset jututti kymenlaaksolaista maanviljelijää, jolla on 100 lehmää ja noin 250 hehtaaria peltoa. Tulevana kesänä hän aikoo kylvää 75 hehtaaria omaan käyttöönsä.
– Olisi mahdollista kylvää 50 hehtaaria myyntiin, mutta siihen pitäisi ottaa 50 000 euron laina, hän sanoo.
Polttoöljyn ja viljankuivatuksen kustannukset nousemassa pilviin
Lainalla pystyisi ostamaan siemenet, lannoitteet, torjuntaineet, polttoaineet ja maksaa lisäksi puinti- ja kuivatuskustannukset. Tällä hetkellä tuotantopanoksiin on varattava 1000 euroa hehtaarille. Jotta kulut ja lainat saisi maksuun, pitäisi viljasta saada kunnollinen maksu.
Hyvänä kesänä hehtaarilta saadaan esimerkiksi kauraa noin 4000-5000 kiloa. Kauran hinta on ollut 130 euron paikkeilla tonnilta hehtolitrapainosta riippuen.
– Viime kesänä osasta jäi hehtolitrapaino alle halutun ja siitä olisi maksettu 60 euroa tonnilta. Se ei kata edes rahteja.
Nyt kaurasta maksetaan yli 300 euroa tonnilta.
Polttoöljyn hinta on noussut yli kahteen euroon litralta ja syksyisiä viljan kuivauskustannuksia ei kukaan vielä tiedä.
– Vaikka maksettaisiin 400 euroa tonnilta ei kannata tehdä ylimääräistä, jos viljaa joudutaan kuivaamaan 6-7 tuntia nykyisillä tai vielä nousevilla kustannuksilla. Kustannukset karkaavat käsistä.
Suomen viljapolitiikka ei toimi.
– Joitakin vuosia sitten oli erittäin huono ruisvuosi. Hinta nousi, kun rukiista oli pulaa. Seuraavana vuonna ruis talvehti hyvin ja tuli hyvä sato. Ulkomaista ruista tuotiin silti Suomeen, jotta saatiin rukiin hinta täällä putoamaan alas. Tämä kyykytys riittää jo.
Hallitus hylkäsi perussuomalaisten ehdotukset
Parhaat sadot viime kesänä saatiin turvepelloilta, juuri niiltä, jotka hallitus haluaa poistaa käytöstä. Turvepellot kestivät kesän kuivuuden, niiden ansiosta tilat saivat edes jotain satoa.
Moni viljelijä tajusi huonon satokauden aiheuttamat ongelmat ja ehti tehdä muutoksia eläinten ruokintaa.
– Esimerkiksi sokerijuurikkaalla on pystytty korvaamaan lehmille osa viljasta. Maatiloilla ollaan idearikkaita löytämään konstit selvitä seuraavaan satokauteen, kertoo maanviljelijä.
Perussuomalaiset esitti viime viikolla eduskunnassa 19 ehdotusta suomalaisen maatalouden pelastamiseksi. Hallitus hylkäsi jokaisen ehdotuksen.
Mitä viljelijät toivoisivat?
– Jos valtio takaisi siemenen ja apulannan kustannuserät. Se olisi valtiolle sijoitus ja mahdollistaisi sen, että maanviljelijä uskaltaisi tehdä työn. Kiinteistöverot voisi myös ottaa pois vähäksi aikaa ja jos peltojen lannoittamiseen hallitukselta saisi tukea kotimaisen metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvän ravinnekuidun käyttöön, lannoitteisiinkin käytetyt varat jäisivät kotimaahan, ja olisi jotain peltoon laittaa.
Luonto ei armahda, hallitus voisi
Hallitus myi lannoitetuotannon norjalaiselle yhtiölle vuosia sitten. Sen jälkeen lannoitteiden hinta on vain noussut. Tällä hetkellä lannoitteita ei edes saa. Niiden tekemiseen on käytetty venäläistä maakaasua ja ammoniakkia. Maakaasun korkean hinnan vuoksi eurooppalaiset lannoitetehtaat olivat seisokissa loppuvuodesta.
– Jos apulantaa jostakin saa, hinta on niin korkea, että ei ole varaa ostaa. Maataloutta on verotuksellisesti ja muuten kuritettu jo vuosia. Siksi ei ole halua eikä varaa tehdä ylimääräistä vaikka nähdään, että ensi vuonna ei ole viljaa. Tämän hallituksen on turha odottaa, että maalta tullaan avuksi.
Viime kesän viljan ja rehun joustovara on jo syöty pois. Omaraisuus ja huoltovarmuus ovat nyt entistä tärkeämpiä.
– Jokainen maanviljelijä koettaa saada tilansa omavaraiseksi. Mutta vaikka keväällä ja kesällä tekisimme kaiken oikein, ei se takaa hyvää satoa. Jos tulee toinen huono satovuosi, maan ruoantuotanto on pulassa. Myös siemenviljoista voi tulla pulaa. Luonto ei armahda, hallitus voisi armahtaa, sanoo kymenlaaksolainen maanviljelijä.
LEENA KURIKKA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tavio: Jakeluvelvoite keskeytettävä – dieselin hinta alas
Ministeri Lintiläkin levittelee vain käsiään: Ruuan hinta nousemassa kaksinkertaiseksi, hallitus jatkaa ilmastotoimiaan – miksi SDP ja keskusta hyväksyvät suomalaisten jatkuvan kurjistamisen?
Elomaa: Huoltovarmuusvarastojen ajantasaisuudesta on huolehdittava
Koskela: Tilanne on kriittinen – turvetuotantokoneet käyttöön ja yrittäjät työhön
Huru: Turvekoneiden romutustuen määrärahat kulutettu jo loppuun – riittääkö tuki kaikille koneensa jo romuttaneille?
Ukrainassa kylvetään nyt vain vihaa: ”Vehnäsato tulee romahtamaan kolmannekseen tai neljännekseen normaalista”
Perussuomalaiset olivat kaukaa viisaita turpeen suhteen – ”Korvaavaa vaihtoehtoa ei käytännössä ole”
Mäenpää ihmettelee keskustan äänestyskäyttäytymistä – “maaseudun edunvalvojat” maatalousrakennusten kiinteistöveron pysyvää poistamista vastaan
Uudelle maaseudun puolueelle yllätysvoitto Alankomaiden vaaleissa – hallituksen päästötavoitteet vaarassa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää