Ruoka-avun tarve rajussa kasvussa
Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri on huolissaan ruoka-avun riittävyydestä. Ruoka-avun tarve on rajussa kasvussa koko Suomessa.
– Jatkuvasti uutisoidaan pitkistä ruokajonoista. Jopa satojen metrien pituiset ruokajonot ovat usein arkea monelle, aiheesta kirjallisen kysymyksen jättänyt Meri huomauttaa.
Ruoka-apu tavoittaa monia väliinputoajia
Ruoka-apua järjestävät Suomessa kolmannen sektorin toimijat: useat valtakunnalliset ruoka-apuyhdistykset, työttömien omat järjestöt sekä seurakunnat.
– Näiden ruokajakoa toteuttavien tahojen mielestä ruoka-apua tarvitaan kipeästi lisää, sillä ruokajonot ovat kasvaneet koko ajan ja ruoka-avun merkitys sadoilletuhansille kansalaisille on hätäapuna elintärkeä, Meri painottaa.
Elintarvikkeita ruoka-aputoimintaan lahjoittavat päivittäin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla useat elintarvikeliikkeet. Elintarvikejakoa suoritetaan useana päivänä viikossa.
– Ruoka-apu tavoittaa monia väliinputoajaryhmiä, muun muassa ylivelkaantuneita, sairaita, vanhuksia, työttömiä, opiskelijoita, syrjäytyneitä sekä lapsiperheitä. Ruokajaossa tulisi huomioida myös keliakiaruokaa syövät ihmiset, joille gluteeniton ruokavalio on ehdoton edellytys sairauden hoidossa, Meri sanoo.
Ranskassa ja Tanskassa satsataan apuun
Meri kehuu Ranskan ja Tanskan mallia ruoka-avun jakamisessa. Ranska päätti joulukuussa laista, joka kieltää hävikkielintarvikkeiden pois heittämisen. Laki velvoittaa lahjoittamaan ruuan hyväntekeväisyyteen ja ruokapankeille.
Tanskassa on kehitetty toimiva ruokapankkimalli ruoka-avun jakeluun ja ruokahävikin pienentämiseen. Tutkija Maria Ohisalo on kirjoittanut aiheesta Uuden Suomen blogissaan.
– Toiminta-ajatuksena on kanavoida ruokahävikki kaatopaikan sijaan hyötykäyttöön vähävaraisille. Ruokapankki jakaa keräämänsä hävikkiruoan avustusjärjestöille, jotka jakavat sen autoilla eteenpäin apua tarvitseville. Ruokaa voi hakea myös itse järjestön toimipisteistä. Ohisalon mukaan ruokaa haetaan muun muassa ruokaostoksia toimittavasta verkkokaupasta sekä tukusta, Meri kertoo.
Ruokapankilla on käytössään kylmäsäilytystiloja ja varasto, jonne ruokaa voidaan tarvittaessa varastoida ja toimittaa ruokaa tarvitseville myöhemmin. Ruokapankkia rahoitetaan sosiaaliministeriön budjetista. Sosiaaliministeriö on maksanut muun muassa avustusjärjestön bensa-, vuokra- ja vakuutuskuluja.
Toimintaa tuettava kaikin keinoin
Ohisalon mukaan toisin kuin Tanskassa, Suomessa ruoka-avun tarvetta ei ole tunnustettu virallisella tasolla sosiaalipoliittiseksi ongelmaksi.
– Ruoka-aputoimintaa ei tule yhteiskunnallisesti millään tapaa aliarvioida, vaan pikemminkin tätä toimintaa tulisi tukea eri keinoin. Suomessa ruoka-apuun lahjoittavat yritykset voivat vähentää verotuksessa nämä menot, Meri kertoo.
– Tiedossani on jo nyt, että myös yritykset olisivat kiinnostuneet antamaan enemmän lahjoituksia, jos joku toinen taho koordinoisi lahjoitukseen annettavien tuotteiden noudon ja jakelun. Heidän aikansa ei riitä jakelutoiminnan järjestämiseen avustuskohteille. Suomessa tulisi
mielestäni olla nimettynä erillinen koordinointitaho, jonka tehtävänä olisi kartoittaa kokonaisuutena, kuinka ruoka-apuun tarjoavien yritysten lahjoitustoimintaa saataisiin helpotettua. Tämä taho koordinoisi ruuanhakuprosessin kaikki vaiheet lahjoittavilta tahoilta aina ruokajakeluun saakka.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää