Antti Aimo-Koivisto
Eduskunnassa käyty kuntapoliittisen välikysymyksen vastauskeskustelu hajosi laajaan erimielisyyteen hallituksen ajaman linjan hyödyllisyydestä tai haitoista. Oppositio sai tasoitusta myös hallitusryhmien puolelta, kun sieltäkin vedottiin pakkoliitoksia vastaan.
Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner ihmetteli, kuinka keskustelun aikana puhuttiin jopa kolmenlaisesta eri piirikuntamallista, joista yksi on perussuomalaisten oma peruskunta-piirikuntamalli.
– Harmi, ettei vaalien jälkeen valmisteltu kunta- ja sote-uudistusta yhdessä. Nyt meillä olisi jo yhteinen malli, jos olisimme valmistelleet sen parlamentaarisesti yhdessä hallitus- ja oppositioryhmien kanssa. Nyt on valitettavaa, että kinastelemme vielä kolmesta tai jopa viidestä erilaisesta mallista, Ruohonen-Lerner harmitteli.
Keskustelussa vedottiin myös kokoomuksen ns. seitsikon viime kuussa esittämään piirikuntamalliin. SDP:n Sirpa Paatero kysyi, onko kokoomuksen malli sama kuin perussuomalaisten piirikuntamalli?
– Tuntuu vain, että näin vältellään isojen alueiden rakentamista, Paatero arveli.
Seitsikon mallissa kunnan tehtävistä erotetaan vaikeimmat ja kalleimmat ja annetaan ne isomman piirikunnan hoitoon. Sehän muistuttaa sekä perussuomalaisten että keskustan mallia. Sen takana olivat mm. tamperelainen Harri Jaskari ja keravalainen Eero Lehti sekä espoolainen Marjo Matikainen-Kallström.
Myös Kuntaliiton hallitus esitti piirikuntamallia jo keväällä 2011: siinä esitettiin sote-hoitoa ja toisen asteen koulutusta laajemman väestöpohjan piirikunnan hoidettavaksi.
Lauri Heikkilä (ps.) arvioi, että hallituksen kaavailemat suuret kuntakokonaisuudet heikentävät väistämättä paikallista demokratiaa. Kun alue kasvaa, alueiden edustus pienenee.
SDP:n ryhmäjohtaja Jouni Backman ja kokoomuksen Ben Zyskowicz väänsivät taas mustaa valkoiseksi väittämällä, että opposition esittämät maakunnalliset hallintomallit, peruskunta-piirikuntamalli ja keskustan kotikunta-maakuntamalli keskittävät valtaa enemmän kuin hallitus, joka keskittää valtaa suuriin peruskuntiin ja vielä suurempiin sote-alueisiin, joita hoidettaisiin vastuukuntapohjalta. He ihmettelivät, kuinka oppositio moittii hallitusta keskittämispolitiikasta.
– Keskusta keskittää kuntien päätösvallan maakuntiin, joita on 20 ja perustason sote-alueita 30- Se keskittää alueisiin paljon enemmän kuin hallituksen malli, Zyskowicz syytti vanhaa kiistakumppaniaan Mauri Pekkarista, joka puolestaan piti Zyskowiczin logiikkaa älyttömänä.
– Se on kansanvaltaa, kuntien itsehallintoa, tasa-arvoa ja elinvoimaisuutta, Pekkarinen puolustautui.
Kimmo Kivelä (ps.) kysyi pääministeri Jyrki Kataiselta (kok.), että kun Pekka Himasen 700 000 euron tulevaisuusselonteko ei maininnut kunnista mitään niin paljastaako se tahtomattaan, ettei kunnilla ole tulevaisuudessa merkitystä?
– Tämäkö on hallituksen kuntapoliittinen linja, Kivelä kysyi.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Kaj Turunen kysyi myös, mitä hallitus aikoo tehdä maakunnille – katoavatko nekin kuntauudistuksen jälkeen?
Arja Juvonen (ps.) kysyi, ajaako hallitus toimillaan sote-tointa alas.
– Hallitus itse ajaa työntekijöitä pois hoitoalan töistä. 40 prosenttia hoitohenkilökunnasta harkitsee siirtyä toisiin töihin. Jokainen työntekijä tietää, mikä pommi odottaa vanhuksien kotihoitoa lisättäessä. Hoitajat äänestävät jaloillaan, kun he eivät enää jaksa, Juvonen varoitti.
Puheenjohtaja Timo Soini totesi tekevänsä Espoossa kuntaliitosselvitystä entisenä valtuuston puheenjohtajana ja nykyisenä rivivaltuutettuna – vaikka selvitys oli ennestäänkin olemassa.
– Tämä on juuri sitä turhaa byrokratiaa, hän moitti.
– Kun kuuntelee tätä vanhojen puolueiden väittelyä, en ihmettele ollenkaan, että te kaikki hävisitte kuntavaaleissa, Soini totesi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
