Antti Aimo-Koivisto
Eduskunnassa käyty kuntapoliittisen välikysymyksen vastauskeskustelu hajosi laajaan erimielisyyteen hallituksen ajaman linjan hyödyllisyydestä tai haitoista. Oppositio sai tasoitusta myös hallitusryhmien puolelta, kun sieltäkin vedottiin pakkoliitoksia vastaan.
Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner ihmetteli, kuinka keskustelun aikana puhuttiin jopa kolmenlaisesta eri piirikuntamallista, joista yksi on perussuomalaisten oma peruskunta-piirikuntamalli.
– Harmi, ettei vaalien jälkeen valmisteltu kunta- ja sote-uudistusta yhdessä. Nyt meillä olisi jo yhteinen malli, jos olisimme valmistelleet sen parlamentaarisesti yhdessä hallitus- ja oppositioryhmien kanssa. Nyt on valitettavaa, että kinastelemme vielä kolmesta tai jopa viidestä erilaisesta mallista, Ruohonen-Lerner harmitteli.
Keskustelussa vedottiin myös kokoomuksen ns. seitsikon viime kuussa esittämään piirikuntamalliin. SDP:n Sirpa Paatero kysyi, onko kokoomuksen malli sama kuin perussuomalaisten piirikuntamalli?
– Tuntuu vain, että näin vältellään isojen alueiden rakentamista, Paatero arveli.
Seitsikon mallissa kunnan tehtävistä erotetaan vaikeimmat ja kalleimmat ja annetaan ne isomman piirikunnan hoitoon. Sehän muistuttaa sekä perussuomalaisten että keskustan mallia. Sen takana olivat mm. tamperelainen Harri Jaskari ja keravalainen Eero Lehti sekä espoolainen Marjo Matikainen-Kallström.
Myös Kuntaliiton hallitus esitti piirikuntamallia jo keväällä 2011: siinä esitettiin sote-hoitoa ja toisen asteen koulutusta laajemman väestöpohjan piirikunnan hoidettavaksi.
Lauri Heikkilä (ps.) arvioi, että hallituksen kaavailemat suuret kuntakokonaisuudet heikentävät väistämättä paikallista demokratiaa. Kun alue kasvaa, alueiden edustus pienenee.
SDP:n ryhmäjohtaja Jouni Backman ja kokoomuksen Ben Zyskowicz väänsivät taas mustaa valkoiseksi väittämällä, että opposition esittämät maakunnalliset hallintomallit, peruskunta-piirikuntamalli ja keskustan kotikunta-maakuntamalli keskittävät valtaa enemmän kuin hallitus, joka keskittää valtaa suuriin peruskuntiin ja vielä suurempiin sote-alueisiin, joita hoidettaisiin vastuukuntapohjalta. He ihmettelivät, kuinka oppositio moittii hallitusta keskittämispolitiikasta.
– Keskusta keskittää kuntien päätösvallan maakuntiin, joita on 20 ja perustason sote-alueita 30- Se keskittää alueisiin paljon enemmän kuin hallituksen malli, Zyskowicz syytti vanhaa kiistakumppaniaan Mauri Pekkarista, joka puolestaan piti Zyskowiczin logiikkaa älyttömänä.
– Se on kansanvaltaa, kuntien itsehallintoa, tasa-arvoa ja elinvoimaisuutta, Pekkarinen puolustautui.
Kimmo Kivelä (ps.) kysyi pääministeri Jyrki Kataiselta (kok.), että kun Pekka Himasen 700 000 euron tulevaisuusselonteko ei maininnut kunnista mitään niin paljastaako se tahtomattaan, ettei kunnilla ole tulevaisuudessa merkitystä?
– Tämäkö on hallituksen kuntapoliittinen linja, Kivelä kysyi.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Kaj Turunen kysyi myös, mitä hallitus aikoo tehdä maakunnille – katoavatko nekin kuntauudistuksen jälkeen?
Arja Juvonen (ps.) kysyi, ajaako hallitus toimillaan sote-tointa alas.
– Hallitus itse ajaa työntekijöitä pois hoitoalan töistä. 40 prosenttia hoitohenkilökunnasta harkitsee siirtyä toisiin töihin. Jokainen työntekijä tietää, mikä pommi odottaa vanhuksien kotihoitoa lisättäessä. Hoitajat äänestävät jaloillaan, kun he eivät enää jaksa, Juvonen varoitti.
Puheenjohtaja Timo Soini totesi tekevänsä Espoossa kuntaliitosselvitystä entisenä valtuuston puheenjohtajana ja nykyisenä rivivaltuutettuna – vaikka selvitys oli ennestäänkin olemassa.
– Tämä on juuri sitä turhaa byrokratiaa, hän moitti.
– Kun kuuntelee tätä vanhojen puolueiden väittelyä, en ihmettele ollenkaan, että te kaikki hävisitte kuntavaaleissa, Soini totesi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Lue lisää
Lue lisää
