KOLUMNI Tarkoituksellisesti levitettyjen harhaanjohtavien tai valheellisten uutisten ja disinformaation ongelma on korostunut digiaikana. Komissio esitti huhtikuussa 2018 niitä vastaan lisätoimia, kuten disinformaatiota koskevia EU:n käytännesääntöjä, tukea riippumattomalle faktantarkastajaverkostolle ja toimia laadukkaan journalismin ja medialukutaidon edistämiseksi.
Komission nimittämän korkean tason asiantuntijaryhmän raportissa disinformaatio määritellään virheelliseksi, paikkansa pitämättömäksi tai harhaanjohtavaksi tiedoksi, joka on suunniteltu tai esitetty tai jota edistetään voiton tavoittelemiseksi tai yleisen vahingon tarkoitukselliseksi aiheuttamiseksi. Tällainen disinformaatio ei koske vain verkkoympäristöä, vaan voi olla läsnä myös sanomalehtien ja kirjakustantamoiden toiminnassa. Liikevaihdon kasvattamiseksi tietojen totuudellisuudesta ollaan joskus valmiita tinkimään, sillä kilpailu alalla on kova.
Väärien tietojen julkaisemisen taustalla voi olla myös poliittinen vahingoittamistarkoitus. Jopa tietokirjoissa on mahdollista kertoa totuutena keksittyjä ja valheellisia tarinoita ilman, että faktoina esitettyjä väitteitä tarkistetaan etukäteen millään tavalla. Usein valheelliset tiedot leviävät ”valetietokirjoista” esimerkiksi sanomalehtiin ja lukuisiin verkkojulkaisuihin, jolloin valheellisen tiedon oikaisu on käytännössä lähes mahdoton tehtävä.
Tein elokuun lopulla kirjallisen kysymyksen komissiolle, jossa kysyin, tunnistaako komissio valeuutisten ja disinformaation levittämisen mahdollisena ongelmana myös perinteisessä mediassa, kuten sanomalehdissä, kirjakustantamoissa ja televisiossa. Kysyin myös, aikooko komissio esittää faktantarkastusverkostoa disinformaation torjumiseksi myös niin sanotulle perinteiselle medialle. Mielenkiinnolla odotan vastauksia.
Pirkko Ruohonen-Lerner
Euroopan parlamentin jäsen, PS/ECR
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Muutoksen tuulet puhaltavat myös FBI:ssa. Liittovaltion poliisin kaksi ylintä johtajaa on vaihdettu Trumpin luottomiehiin. Washington Times -lehden väitteen mukaan FBI on aloittanut tutkinnan vuonna 2015 alkaneesta salaisesta solutusoperaatiosta, jossa FBI:n aiempi pääjohtaja viritti Trumpin kampanjatiimille "hunaja-ansan" kahta naisagenttia käyttäen.
Yleisradion hyytävä hiljaisuus SDP-kansanedustaja Kimmo Kiljusen skandaalilausunnoista suomenvenäläisille on herättänyt talven mittaan huomiota sosiaalisessa mediassa. Perussuomalaisten joensuulainen valtuutettu Outi Mara kyllästyi odottelemaan Yleisradion toimia, ja hän on joulukuusta saakka jakanut X-tilillään kuvakaappausta Kimmo Kiljusta koskevasta jutusta vaatien Yleltä perusteellisempaa aiheen käsittelyä.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja tapahtumat karkasivat hyökkääjän käsistä. Nyt ollaan tilanteessa, josta oikeudenmukainen ulospääsy vaikuttaa lähes mahdottomalta. Yksinvaltaiselle Venäjälle myös rauha on enemmän uhka kuin mahdollisuus. Sadat tuhannet rintamalta palaavat rikkinäiset sotilaat haastavat virallisen propagandan ja ovat siten yhteiskunnallinen aikapommi.
Autoilija kaasutti Saksassa Mannheimissa henkilöautolla kävelykadulla ihmisjoukkoon tuhoisin seurauksin.
Eduskunnassa käsiteltiin eilen hallituksen esitystä rikoslain muuttamiseksi nuoriso- ja jengirikollisuuden osalta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tylytti omassa puheenvuorossaan vasemmistolaisen maahanmuuttopolitiikan tuloksia, minkä vuoksi suomalaiseenkin yhteiskuntaan on jo päässyt juurtumaan ilmiöitä, jotka eivät tänne kuulu.
Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.
Geopolitiikkaan syvällisesti perehtynyt kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) analysoi Yhdysvaltain ja Ukrainan välisestä mineraalisopimusta.
Algerialaismies puukotti hengiltä yhden ja haavoitti kolmea ihmistä lauantaina Mulhousen kaupungissa. Murhaajaa oli yritetty turhaan karkottaa Ranskasta 14 kertaa. Ranska uhkaa nyt Algeriaa vastatoimilla, jos maa ei suostu vastaanottamaan karkotettuja kansalaisiaan.
Perussuomalaiset ovat juuri saaneet kuntavaalien ehdokaslistalle todellisen raskaan sarjan vahvistuksen. Ammattinyrkkeilijänä tunnetuksi tullut Robert Helenius lähtee perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaaksi Sipoossa. Helenius sanoo haluavansa olla mukana vaikuttamassa siihen, että sipoolaisten arkielämä sujuu mutkattomasti, ja että kunnalliset palvelut pelaavat kuten pitääkin.
Lue lisää
Lue lisää
