

Ruohonen-Lerner vaatii lisää avoimuutta vaalirahoitukseen: “Avoimuus on tie kohti oikeudenmukaista yhteiskuntaa”
Euroopan parlamentissa keskusteltiin 13. joulukuuta toimista avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi unionin toimielimissä vuosi parlamentissa paljastuneen korruptioskandaalin jälkeen. Keskusteluun osallistunut Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) nosti puheessaan esiin sen, että lisää avoimuutta ja tiukempia sääntöjä tarvitaan myös vaalirahoitukseen.
Korruptioskandaalissa ryvettyi parlamentin demariryhmän meppejä, muiden muassa kreikkalainen parlamentin varapuhemies Eva Kaili, joiden epäillään saaneen mittavia lahjuksia Qatarilta. Tämän ns. Qatargaten seurauksena sääntöjä on joiltain osin tiukennettu esimerkiksi lobbaritapaamisten ilmoitusvelvollisuuden osalta.
– Äänestäjien on tärkeä tietää, mitkä tahot rahoittavat poliitikkojen vaalikampanjoita, jotta he tietävät, kenen asialla ehdokkaat toimivat valituksi tullessaan, sanoo europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner.
Laki vaalirahoituksesta ei ole toteutunut
Ruohonen-Lerner on pitkän poliittisen uransa aikana ottanut useasti kantaa päätöksenteon avoimuuden ja vaalirahoituksen läpinäkyvyyden puolesta. Toimiessaan kansanedustajana vuosina 2007-2015 hän oli mukana vaalirahalakia uudistaneessa Tarastin työryhmässä. Tuolloin sorvattu laki on edelleen suurelta osin voimassa.
Laki ehdokkaan vaalirahoituksesta tuli voimaan vuonna 2009. Lain tarkoituksena oli lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista sekä rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua.
– Mikään lain kolmesta tavoitteesta ei ole toteutunut. Valtiontalouden tarkastusvirasto on kaikissa kertomuksissaan korostanut sitä, että laki ei anna heille mahdollisuuksia pyytää esimerkiksi vertailutietoja tahoilta, jotka ovat tukeneet ehdokkaiden kampanjoita. Täten siis varsinainen vaalirahoituksen tarkastustoiminta ei voi toteutua.
Kampanjakatot pakollisiksi
Kampanjakatoista tulisi Ruohonen-Lernerin mukaan tehdä myös pakollisia.
– Vaalikampanjoiden suuruudelle olisi syytä asettaa kampanjakattoja. Näin estetään piiloteltuja vaikutusyrityksiä ja varmistetaan tasapuolisemmat toimintaedellytykset kaikille ehdokkaille.
– Avoimuus on tie kohti oikeudenmukaista yhteiskuntaa, jossa päätökset heijastavat tavallisten äänestäjien eikä rahakkaiden lobbareiden intressejä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vastuuvelvollisuus Eva Kaili läpinäkyvyys vaalikampanjointi Qatar vaalirahoituslaki lobbarit skandaali Euroopan parlamentti Kampanjakatto vaalirahoitus Pirkko Ruohonen-Lerner korruptio Avoimuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vaalikampanjoihin upotetaan jopa omakotitalon verran rahaa – Tynkkysen lakialoite rajoittaisi kampanjabudjettien paisumista

Ay-liike ”koijasi ”satojen miljoonien omaisuuden veronmaksajien rahoilla – verovapaita miljoonaosinkoja ohjataan vasemmiston vaalirahoitukseen

Ay-liike manipuloi ensin jäsenistöään PS-vastaisella lokakampanjalla – nyt levitetään vääristelyjä ja puolitotuuksia hallitusohjelman työelämäkirjauksista

Seppänen hallitusohjelman työelämäuudistuksista: “Tavoitteena on nimenomaan lisätä työpaikkoja”

Presidentinvaalien kampanjabudjetit paisuneet valtaviksi – Strandman: Murentaako vaalirahoitus demokratiaa?

Ruohonen-Lerner: ECR-ryhmän on puolustettava kansallisvaltioiden suvereenisuutta ja vastustettava EU:n liittovaltiokehitystä – “Kansalaiset luottavat meihin”

Oikeusministeriö haluaa lisätä vaali- ja puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä ja nuorten osallistumista
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää