Ruohonen-Lerner sote-esityksen lähetekeskustelussa: Kunnille tulossa iso lasku

Kuntien tulevat rahoitusosuudet, etenkin niiden kasvu – ja valinnanvapauden toteutuminen puhuttivat eduskuntaa hallituksen sote-esityksen lähetekeskustelussa. Siitäkin huolimatta, että kaikki osapuolet pitivät uudistusta välttämättömänä.

Kokoomus jaksoi vielä kantaa huolta yksityisten yritysten mahdollisuudesta ottaa osansa sote-palvelubisneksestä. Se verhottiin kysymykseen asiakkaan valinnanvapaudesta, jota on kokeiltu Ruotsissa.

Muita puolueita huoletti kysymys kuntien rahoitusosuuksista. Niin myös perussuomalaisia. Pirkko Ruohonen-Lerner toivoi, että kohtuudesta pidettäisiin kiinni esityksen jatkovalmistelussa.

– Omalle kotikunnalleni Porvoolle tämä merkitsee runsaita lisälaskuja: 23 miljoonaa euroa, mikä merkitsee veroprosentin nousua 2,41 prosenttiyksikköä eli yli 22 prosenttiin ja samanaikaisesti palvelut heikkenevät, Ruohonen-Lerner muistutti.

Hän viittasi Porvoon kokoomuslaiseen kaupunginjohtajaan, joka sanoi, että jos tiesi tulevansa kauhuelokuvaan, sai mitä odotti, kuten hän totesi itsenäisyyspäivänä Uusimaa-lehdessä.

– On huolestuttavaa, jos näin suuren kaupungin johtaja vielä peräänkuuluttaa kansalaiskeskustelua siitä, ollaanko Suomea nyt viemässä kuntajärjestelmään, jota todella halutaan, Ruohonen-Lerner painotti.

Säilyvätkö lähipalvelut?

Myös Lea Mäkipää huolehti lähipalveluiden säilymisestä ja kysyi, antaako hallitus vakuudet esityksen kahdeksannesta pykälästä.

– Kun edustan pientä kuntaa, kysyn, miten taataan, että lähipalvelut, laadukkaat lääkärit ja terveyskeskus säilyvät? Jos se ei onnistu, täytyy kääntyä täydentävän yksityisen hoidon puoleen, Mäkipää totesi.

Päätösvallan mitätöitymistä
ei voi hyväksyä

Puoluetoveri Reijo Tossavainen ei hyväksynyt ristiriitaa, jonka sote-uudistus tuo palveluiden tärkeyden ja hinnan sekä kuntien vaikutusmahdollisuuden välille.

– Etelä-Karjalan sote-alueella asuu noin kaksi miljoonaa asukasta. Savitaipaleessa on noin 0,3 prosenttia alueen vaikutusvallasta, vaikka sote-ala merkitsee yli puolta kunnan kuluista. Tätä ei voi hyväksyä: se loukkaa syvästi Savitaipaleen kunnan oikeuksia ja tasavertaisuutta ja siten perustuslakia, Tossavainen moitti.

Lauri Heikkilä kiitti ministeri Huovista, ettei julkista terveydenhuoltoa sentään ajeta alas, vaikka se siirtyy kauemmaksi myös Varsinais-Suomessa.

– Kotikunnassani Marttilassa kulut nousevat asukasta kohti 160 euroa, Salossakin 62 ja Liedossa 267 euroa. Toivon, että jatkokäsittelyssä lukuja lasketaan uudelleen maltillisesti. Ei näin suurta uudistusta pidä tehdä hätäisesti, Heikkilä huolehti.

Tuleeko pakkoliitoksia?

Myös Maria Tolppanen huolehti, miten käy niille kunnille, jotka eivät kestä kulujen kasvamista 400 eurolla asukasta kohti, kuten menot on aiottu rajata.

– Tuleeko pakkoliitoksia? Entä jos kukaan ei halua ottaa kontolleen tällaista köyhää kuntaa? Miten huolehditaan, että köyhän kunnan asukkaat saavat palvelunsa? Tolppanen kysyi.

Arja Juvonen sanoi, että Espoossa hierottiin silmiä ja ihmeteltiin, kuinka kaupunki selviää kustannustensa noususta. Hän kysyi, miten järjestetään, että työntekijöille riittää työtä eikä väkeä tarvitse sanoa turhaan irti, kun sotessa ei ole viiden vuoden irtisanomissuojaa.

Onko kunnilla mahdollisuutta
vaikuttaa päätöksiin?

Osmo Kokko kantoi huolta Joensuun kustannusten kasvusta, vaikka kehui uudistusta tarpeelliseksi sinänsä.

– Rahoitus on ongelma. Esityksen mukaan Joensuu maksaa 15 miljoonaa euroa lisää, mikä on iso summa. Tähän pitää tehdä tarkistuksia. Toivon, että tämä annetaan pelkille asiantuntijoille, eikä asiaan vaikuttaisi pelin politiikka, Kokko vetosi.

Mika Niikko huolehti pienten kuntien mahdollisuudesta vaikuttaa päätöksiin.

– Jos kolmasosa kunnista voi runnoa päätöksen läpi, tehokkaat innovaatiot eivät välttämättä pääse läpi, Niikko huolehti.

Hän painotti havaintoja, joiden mukaan kuntayhtymät eivät ole välttämättä tehokkaita, kun vastaavasti pienikin kunta on voinut järjestää sote-palvelunsa kustannustehokkaasti. Hyvät käytännöt eivät välttämättä tule koko kuntayhtymän käyttöön.

Pirkko Mattila kysyi hallitukselta, miten se aikoo hoitaa suuren murheenkryynin eli tietojärjestelmien korvaamisen, joka liittyy asiaan ja on osa ratkaisua?

– Laitteet ovat kalliita ja olemme jäljessä esimerkiksi Virosta siinä, miten he ovat järjestäneet tietoyhteiskuntansa, Mattila sanoi.

Kiista yksityisten asemasta

Kokoomuksen Tapani Mäkinen huolehti puolestaan, että monituottajamallia ei ole turvattu hallituksen sote-esityksessä. Perussuomalaisten sote-vastaava Hanna Mäntylä vastasi, että monituottajamallia ei ole unohdettu, päinvastoin se on selvästi turvattu.

– Päinvastoin on turvattu pk-yritysten mahdollisuus osallistua terveydenhuollon tulevaisuuteen, Mäntylä korosti.

Kokoomuksen Harri Jaskari sanoi, ettei raha seuraa asiakasta kuin yhteen paikkaan, kun ei ole muuta kuin monopoli. Lasse Männistö (kok.) tulkitsi ideologian leimaavan nytkin käytävää keskustelua palveluiden järjestämisestä. hän painotti, ettei tasa-arvo toteudu nykyisessä järjestelmässä, jossa pääkaupunkiseudulla yli puolet potilaista hakee hoitonsa työterveydenhoidosta. Hän peräänkuulutti valinnanvapauden tärkeyttä.

Kokoomuksen väistyvä edustaja Sampsa Kataja kehui hallituksen esitystä:

– Tämän täytyy olla fantastinen – siksi minäkin olen tähän sitoutunut, Kataja totesi.