

Ruohonen-Lerner: Sähkönsiirtoverkkojen yksityistäminen oli historiallinen virhe
KOLUMNI Fortumin sähkönsiirtoverkkojen myynti pääosin ulkomaisten pääomasijoittajien omistamalle Carunalle on varoittava esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun valtion hallussa ollutta toimintaa myydään yksityisille voitontavoittelijoille seurauksia sen koomin ajattelematta.
Pian kaupan jälkeen yritys kertoi, että sähkönsiirron hintoja nostettaisiin jopa 27 prosenttia. Lopulta massiivisen julkisen tyrmistyksen seurauksena vuosikorotuksia kohtuullistettiin ja jaksotettiin pidemmälle ajalle. Nyt yritys on väläytellyt jälleen uusilla hinnankorotuksilla.
Kauppaa puolustelleet kokoomusministerit Jyrki Katainen ja Jan Vapaavuori vakuuttivat vuonna 2013 julkisuudessa, kuinka sähköverkon myynti olisi hyvä ja turvallinen ratkaisu, eikä se nostaisi hintoja kuluttajille. Vihreiden omistajaohjauksesta vastannut ministeri Pekka Haavisto tuki kauppaa myös voimakkaasti.
Korkeiden hinnankorotusten lisäksi sähköverkkojen myynnissä on hiertänyt yrityksen harjoittama veronkierto. Caruna maksoi vuonna 2016 yli 150 miljoonan euron liikevoitoista veroja vain 0,28 prosenttia. Lisäksi Finnwatchin mukaan vuonna 2017 Carunan verokikkailun takia valtio menetti verotuloja noin 12 miljoonaa euroa.
Sähkönsiirtoverkkojen yksityistämisessä tehtiin historiallinen virhe, joka on koitunut yhteiskunnalle ja kansalaisille kalliiksi. Monet asiantuntijat ovat esittäneet, ettei sähköverkkojen kaltaisia luonnollisia monopoleja pitäisi koskaan yksityistää. Valtion tulisi pitää hallussaan kaikki sellaiset yritykset, joilla on strateginen intressi esimerkiksi turvallisuuteen tai huoltovarmuuteen liittyen.
Samalla kun Suomessa keskustellaan miljardiluokan hävittäjäkaupoista ja laivaston alusten uudistamisesta, turvallisuuden kannalta tärkeää perusinfraa on myyty ulkomaiseen omistukseen. Yhteiskunnat ovat todella haavoittuvaisia, jos sähköverkkoon tulee ongelmia. Monen pelkona on, että omistus voisi siirtyä yhä eteenpäin esimerkiksi kiinalaisiin tai venäläisiin käsiin.
Suomen lainsäädännössä on mekanismi, jonka mukaan ulkomaalaisomistusta on mahdollista rajoittaa erittäin tärkeän kansallisen edun niin vaatiessa. EU:ssa on myös hyväksytty investointien seurantaa koskeva asetus, jonka soveltaminen alkaa ensi vuoden loppupuolella. Nämä mekanismit ovat kuitenkin hyvin monimutkaisia ja lopputulos epävarma.
Toivon, että sähkönsiirtoverkkojen yksityistäminen toimii varoittavana esimerkkinä kaikille päätöksentekoon osallistuville asiantuntijoille ja päättäjille!
Pirkko Ruohonen-Lerner
Euroopan parlamentin jäsen, PS/ECR
Artikkeliin liittyvät aiheet
- verokikkailu kolumni Caruna sähkönsiirto Pekka Haavisto Jan Vapaavuori Jyrki Katainen Pirkko Ruohonen-Lerner
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Slunga-Poutsalo: ”Sietämättömän korkeilla bensan ja sähkön hinnoilla rahoitetaan nykymuotoista humanitaarista maahanmuuttoa”

PS: Kotitalouksien sähköveroja laskettava EU:n minimitasolle

Ronkainen: Sähkön siirtohinnan kertakorotukseen enimmäismäärä – “Siirtohinta jo suurempi kuin energian hinta”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää