Perussuomalaisten europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa eduskunnassa 18. syyskuuta 2017.
Europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) kertoi tänään Eduskunnassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Lulucf-äänestyspäätöksensä taustoista. Europarlamentissa viime keskiviikkona käyty Lulucf-asetuksesta käyty äänestys koski metsien hiilinieluja. Ruohonen-Lerner äänesti asetuksen muutosesitystä vastaan.
Ruohonen-Lerner kertoo ennen äänestystä puntaroineensa kansalaisjärjestöiltä saamaansa informaatiota sekä vastaavasti sitä, mitä metsäteollisuuden edustajat asiasta viestittivät.
– Molemmilla oli hyviä perusteluja. Vaakakupissa painoivat enemmän ympäristöarvot.
Ruohonen-Lerner pohdiskeli tiedotustilaisuudessa Suomen etua aikaisemmin tehtyjen poliittisten päätösten valossa.
– On paljon puhuttu Suomen edusta. Mikä on Suomen etu? Otetaan esimerkiksi vaikkapa Talvivaaran kaivoshanke. Hanke vietiin väkisin läpi, valtio on pistänyt hankkeeseen lähemmäs miljardi euroa. Mitä on saatu aikaan? Onko ollut Suomen edun mukaista avata kaivos, vai olisiko ollut Suomen edun mukaista, ettei alueelle olisi tehty yhtään mitään, Ruohonen-Lerner kysyi.
Talvivaaran ohella Ruohonen-Lerner suhtautuu kielteisesti ydinvoiman lisärakentamiseen. Hän muistuttaa äänestäneensä eduskunnassa aiemmin ydinvoiman lisärakentamista vastaan.
– Onko Suomen etu rakentaa ydinvoimaa lisää venäläisen toimittajan kanssa? En olisi tätä halunnut, mutta demokratiassa enemmistö päättää. Jokaisella kansanedustajalla tai mepillä on oikeus omaan mielipiteeseen ja harkintaan.
Europarlamentaarikko painotti käyttäneensä Lulucf-äänestyksessä käyttäneensä omaa harkintakykyään. Päätökseen vaikutti ennen kaikkea hiilinielujen ja päästöjen laskelmista tehty, 68 asiantuntijan koostama kirjelmä.
– Ne laskelmat ovat aika monimutkaisia. Näin maallikkona kyse on myös luottamuksesta – siitä, kenen laskelmiin luottaa. Pyrkimys tietenkin on, että luotetaan niihin asiantuntijoihin, joilla on painavampaa sanottavaa. Sen pohjalta tehdään omat ratkaisut.
Perussuomalaisten toinen meppi, puheenjohtaja Jussi Halla-aho päätyi Lulucf-äänestyksessä toisenlaiseen ratkaisuun, hän äänesti muutosesityksen puolesta. Vastakkaisille kannoille asettuminen ei kuitenkaan ole tavatonta, sillä Perussuomalaisten meppiryhmässä ei ole ryhmäkuria.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
