Perussuomalaisten europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa eduskunnassa 18. syyskuuta 2017.
Europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) kertoi tänään Eduskunnassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Lulucf-äänestyspäätöksensä taustoista. Europarlamentissa viime keskiviikkona käyty Lulucf-asetuksesta käyty äänestys koski metsien hiilinieluja. Ruohonen-Lerner äänesti asetuksen muutosesitystä vastaan.
Ruohonen-Lerner kertoo ennen äänestystä puntaroineensa kansalaisjärjestöiltä saamaansa informaatiota sekä vastaavasti sitä, mitä metsäteollisuuden edustajat asiasta viestittivät.
– Molemmilla oli hyviä perusteluja. Vaakakupissa painoivat enemmän ympäristöarvot.
Ruohonen-Lerner pohdiskeli tiedotustilaisuudessa Suomen etua aikaisemmin tehtyjen poliittisten päätösten valossa.
– On paljon puhuttu Suomen edusta. Mikä on Suomen etu? Otetaan esimerkiksi vaikkapa Talvivaaran kaivoshanke. Hanke vietiin väkisin läpi, valtio on pistänyt hankkeeseen lähemmäs miljardi euroa. Mitä on saatu aikaan? Onko ollut Suomen edun mukaista avata kaivos, vai olisiko ollut Suomen edun mukaista, ettei alueelle olisi tehty yhtään mitään, Ruohonen-Lerner kysyi.
Talvivaaran ohella Ruohonen-Lerner suhtautuu kielteisesti ydinvoiman lisärakentamiseen. Hän muistuttaa äänestäneensä eduskunnassa aiemmin ydinvoiman lisärakentamista vastaan.
– Onko Suomen etu rakentaa ydinvoimaa lisää venäläisen toimittajan kanssa? En olisi tätä halunnut, mutta demokratiassa enemmistö päättää. Jokaisella kansanedustajalla tai mepillä on oikeus omaan mielipiteeseen ja harkintaan.
Europarlamentaarikko painotti käyttäneensä Lulucf-äänestyksessä käyttäneensä omaa harkintakykyään. Päätökseen vaikutti ennen kaikkea hiilinielujen ja päästöjen laskelmista tehty, 68 asiantuntijan koostama kirjelmä.
– Ne laskelmat ovat aika monimutkaisia. Näin maallikkona kyse on myös luottamuksesta – siitä, kenen laskelmiin luottaa. Pyrkimys tietenkin on, että luotetaan niihin asiantuntijoihin, joilla on painavampaa sanottavaa. Sen pohjalta tehdään omat ratkaisut.
Perussuomalaisten toinen meppi, puheenjohtaja Jussi Halla-aho päätyi Lulucf-äänestyksessä toisenlaiseen ratkaisuun, hän äänesti muutosesityksen puolesta. Vastakkaisille kannoille asettuminen ei kuitenkaan ole tavatonta, sillä Perussuomalaisten meppiryhmässä ei ole ryhmäkuria.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
