KOLUMNI Viime aikoina julkisuudessa on herätty maksuongelmaisten ahdinkoon. Se on päässyt syntymään, koska vakuudettomat kulutusluotot ja pikavipit ovat olleet liian helposti saatavissa.
Suomessa toimii tällä hetkellä noin 80 pikavippialan yritystä. Ne tekevät satumaisia voittoja liiketoiminnalla, joka perustuu heikossa taloudellisessa asemassa olevien luotottamiseen lainoilla, joiden todellinen vuosikorko on jopa useita satoja prosentteja. Tällainen liiketoiminta on täysin tuomittavaa koronkiskontaa ja siksi sitä pitäisi rajoittaa tiukasti.
Pikavippifirmat rantautuivat Suomeen vuonna 2005. Tuolloin pikavippien saamisen mutkattomuus yöaikaankin tekstiviestillä edisti alan nopeaa kasvua. Ongelmat ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Tällä hetkellä noin 380 000 kansalaisella on maksuhäiriömerkintä. Vuonna 2013 säädettiin alle 2000 euron luotoille korkokatto. Uudistusta kierretään tarjoamalla tätä suurempia, jopa 60 000 euron luottoja, jotka voi nostaa osissa. Uudistuksen jälkeen kuluttajien taloudelliseen hyväksikäyttöön nojaava bisnes on saanut jatkua entistäkin haitallisempana.
Kuluttaja-asiamiehellä ei juuri ole työkaluja puuttua epäkohtiin. Yrityksiä voidaan viedä esimerkiksi harhaanjohtavan markkinoinnin takia markkinaoikeuteen, joka voi määrätä kohtuuttomille ja lainvastaisille toimintatavoille uhkasakon. Jos yritys muuttaa toimintatapojaan, ei uhkasakko lankea maksettavaksi eikä yritykselle koidu taloudellisia seuraamuksia.
Lainsäätäjä on jälleen kerran vuosia alan toimijoita jäljessä. Aikaa olisi ollut runsaasti kuluttajien suojan parantamiseen, mutta poliittista tahtoa ei ole löytynyt. Pikavippifirmojen lobbarit pyrkivät pitämään lainsäädännön omille bisneksilleen edullisena. Tässä ne ovat onnistuneetkin erinomaisesti.
Vastuullisen taloudenhoidon opetus on tärkeää maksuongelmien ennaltaehkäisyssä. Tämän lisäksi olisi lainsäädäntöä muutettava siten, että pikavippien myöntämiselle asetettaan rajoituksia. Nykymenolla pikavippeihin hairahtuminen voi kertaheitolla johtaa kuluttajan vuosikymmeniä kestäviin velkaongelmiin. Tarvitsemme tiukkaa lainsäädäntöä pikavippifirmojen aggressiivista mainontaa ja koronkiskontaa vastaan.
Pirkko Ruohonen-Lerner, PS/ECR
Euroopan parlamentin jäsen
