Ruohonen-Lerner: Korruptioon puututtava kovalla kädellä

KOLUMNI Korruptio on vakava ongelma EU:ssa. Erilaisten arvioiden mukaan sen aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat 120-990 miljardia euroa vuodessa.

Perinteisesti Pohjoismaat ovat pärjänneet hyvin eri korruptiovertailuissa, mutta korruption riskiä näissäkään maissa ei tule aliarvioida. Rakenteellinen piilokorruptio ja erityisesti vastapalveluksille perustuvat hyvä veli -verkostot ovat ongelmallisia. Lisäksi poliitikkojen ja virkamiesten liian läheiset suhteet liike-elämään sekä näihin liittyvä pyöröovi-ilmiö ovat vahingollista toimintaa. Myös poliittisin perustein tehdyt virkanimitykset ovat yhteiskuntaa tuhoavia korruption muotoja siinä missä avoin lahjontakin. Tällainen toiminta rapauttaa kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään, mikä johtaa osaltaan alhaiseen äänestysaktiivisuuteen eri vaaleissa.

Epäselvyydet vaalirahoituksessa lisäävät myös korruptioriskiä. Suurilla rahalahjoituksilla puolueille ja ehdokkaille pyritään vaikuttamaan politiikan suuntaan ja mahdollisesti jopa ostamaan haluttuja päätöksiä. Esimerkiksi Suomen vaalirahoituslainsäädännön mukaan eurovaaliehdokkaan kampanjaan voi tehdä rahallisia lahjoituksia aina 1499 euroon asti ilman että lahjoittajan nimeä tarvitsee kertoa vaalirahoitusilmoituksessa. Tämä on nähdäkseni jonkinlaisessa ristiriidassa Euroopan parlamentin jäsenten menettelytapasääntöjen kanssa, joiden nojalla meppien on tehtävä ilmoitus kaikista 150 euroa ylittävistä lahjoista.

Viranomaisten toiminnan avoimuus ja tietojen julkisuus ovat tärkeitä korruptioon puuttumisessa. Väärinkäytösten ilmoittajia on suojeltava tehokkaasti, ja heillä on oltava käytössään asianmukaiset anonyymiyden takaavat raportointikanavat. Lisäksi puolueettoman, taloudellisesti riippumattoman ja vapaan median vahvistaminen sekä laadukkaan tutkivan journalismin tukeminen ovat merkittäviä tekijöitä korruption kaikkiin muotoihin puuttumisessa.

Pirkko Ruohonen-Lerner
Euroopan parlamentin jäsen, PS/ECR