LEHTIKUVA
KOLUMNI Euroopan parlamentin helmikuun täysistunnossa Strasbourgissa keskusteltiin EU-maiden kansalaisten kasvavasta sosioekonomisesta eriarvoisuudesta. Tällä eriarvoistumisella viitataan erityisesti kasvaviin tulo- ja varallisuuseroihin sekä koulutuseroihin.
Eriarvoistumiskehitys alkoi jo 1980-luvulla ja jatkuu yhä. Talouskasvun hedelmät eivät siis ole jakautuneet kansalaisten kesken tasaisesti, sillä muutos huonompaan suuntaan on tapahtunut taloudellisen noususuhdanteen aikana.
On paljon näyttöä siitä, että maissa, joissa on suurempi sosioekonominen kuilu, on enemmän sosiaalisia ongelmia kuin tasaisempien tuloerojen maissa. Näihin ongelmiin kuuluu mm. köyhyyttä, rikollisuuden kasvua, alhaista talouskasvua, huonoa menestystä koulutusvertailuissa ja kansalaisten laskevaa osallistumista poliittiseen prosessiin.
Omassa puheenvuorossani toin esiin, kuinka eriarvoistumiskehitys alkaa pahimmillaan jo lapsuudessa. Vähäosaisten vanhempien lapset ovat yhä useammin itse vähäosaisia, ilman mahdollisuutta sosiaaliseen nousuun. On ensiarvoisen tärkeää, että yhteiskunta tukee lapsiperheitä tarjoamalla toimivan neuvolajärjestelmän, tasokkaan julkisen päivähoidon ja koululaitoksen, joiden avulla taataan kaikille lapsille samanlaiset lähtökohdat menestymiseen perheen taustasta huolimatta.
Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämisen tulee olla jatkuvana tavoitteenamme. Myös talouskasvu on kestävämmällä pohjalla, kun kaikki pidetään mukana.
Pirkko Ruohonen-Lerner
Euroopan parlamentin jäsen, PS/ECR
Viikon suosituimmat
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Lue lisää
Lue lisää
