Ruohonen-Lerner: Hallitus moninkertaistamassa asumisen verotusta

Lokakuun viimeisessä täysistunnossa verojaoston puheen­johtaja Sampsa Kataja paljasti kokoomuksen ja samalla koko hallituksen suunnitelmat: Hallitus on moninkertaistamassa kiin­teistöveroja. Tämä tarkoittaa sitä, että asumisen kustannuksiin on tulossa merkittävä kiristys, joka heijastuu suoraan kaikkien omistus- ja vuokra-asujien talouteen. Olen sitä mieltä, että ve­rot pitää määrätä kansalaisen maksukyvyn mukaan, joten en ole valmis nielemään kokoomuksen, demareiden ja muiden hallitus­puolueiden suunnittelemaa verolinjausta.

Kataja kertoi täysistunnossa, kuinka kiinteistövero koetaan harmittavaksi veroksi, mutta suuri osa tästä harmituksesta joh­tuisi siitä, että vero maksetaan erillisellä laskulla. Ilmeisesti Ka­taja ajattelee, että suurin osa veronmaksajista ei kiinnittäisi tu­leviin kiinteistöveron korotuksiin huomiota, jos ne olisi listattu kunkin vuoden verotuspäätöksessä ansio- ja pääomatulojen tu­loveron, kunnallisveron, kirkollisveron, Yle-veron ja muiden vas­taavien maksujen joukkoon. ”Ja kun trendi todella on tämä, että vero tulee jatkossa entisestään nousemaan – uskallan sanoa, että lähivuosina varmasti jopa moninkertaistumaan – niin toivon, että tällainen muutos saataisiin aikaan ehkä jopa jo ensi vuoden ve­ronperintään”, kiiruhti Kataja kiinteistöverojen maksutavan muutosta.

Kiinteistöverosta on tulossa Suomen kunnille merkittä­vä tulolähde. Hallituksen tuoreessa esityksessä korotetaan kiin­teistöjen verotusarvojen laskentaperusteita kohti kiinteistöjen käypää arvoa. Jos samanaikaisesti kunnanvaltuustot päättävät korottaa kuntakohtaisia kiinteistöveroprosentteja, merkitsee tämä suurta korotusta asumisen kustannuksiin. Suomen Oma­kotiliitto on laskenut, että pienituloisten omakotitaloissa asuvien eläkeläisten asumismenot ovat nousseet vuosina 2009-2013 jopa 8,2 prosenttia vuosittain. Omakotitaloissa asumisen kustannuk­sista 39 prosenttia muodostuu erilaisista veroista, joita ovat kiin­teistöverot, sähköverot ja arvonlisäverot. Viime aikoina julkisuu­dessa on puhuttu energiaköyhyydestä, joka koskettaa juuri tätä ryhmää. Myös pienituloiselle kiinteistönomistajalle on suotava mahdollisuus asua omassa kodissa loppuun saakka!

Kunnat käyvät kovaa kilpailua nuorista, koulutetuista ja hy­vistä veronmaksajista. Lapsiperheitä houkutellaan kuntiin jopa mainostoimistojen suunnittelemilla kampanjoilla. Uutta koti­kuntaa etsivät hyvätuloiset osaavat helposti vertailla eri kunti­en kunnallisveroprosentteja keskenään. Useilla kuntakohtaiset kiinteistöveroprosentit saattavat jäädä vähemmälle huomiolle. Näin tuskin on tulevaisuudessa, jos keskikokoisesta perheasun­nosta joudutaan maksamaan 500 euron sijaan useita tuhansia euroja kiinteistöveroja kunnan kassaan. Kiinteistöverot ovat tyy­pillisiä tasaveroja kuten arvonlisävero ja pääosin myös kunnallis­vero. Tasaveroissa verovelvollisen korkeakaan tulotaso ei vaikuta veron määrään vaan kaikki maksavat saman prosentin mukaan. Mielestäni ei ole oikein ja kohtuullista, jos rintamamiestalon pie­nituloinen leskirouva maksaa kiinteistöveroja saman verran kuin naapuritalossa asustava kovapalkkainen kunnanjohtaja.

Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 14/2013 -lehdessä.

Pirkko Ruohonen-Lerner
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja,
eurovaaliehdokas