Lokakuun viimeisessä täysistunnossa verojaoston puheenjohtaja Sampsa Kataja paljasti kokoomuksen ja samalla koko hallituksen suunnitelmat: Hallitus on moninkertaistamassa kiinteistöveroja. Tämä tarkoittaa sitä, että asumisen kustannuksiin on tulossa merkittävä kiristys, joka heijastuu suoraan kaikkien omistus- ja vuokra-asujien talouteen. Olen sitä mieltä, että verot pitää määrätä kansalaisen maksukyvyn mukaan, joten en ole valmis nielemään kokoomuksen, demareiden ja muiden hallituspuolueiden suunnittelemaa verolinjausta.
Kataja kertoi täysistunnossa, kuinka kiinteistövero koetaan harmittavaksi veroksi, mutta suuri osa tästä harmituksesta johtuisi siitä, että vero maksetaan erillisellä laskulla. Ilmeisesti Kataja ajattelee, että suurin osa veronmaksajista ei kiinnittäisi tuleviin kiinteistöveron korotuksiin huomiota, jos ne olisi listattu kunkin vuoden verotuspäätöksessä ansio- ja pääomatulojen tuloveron, kunnallisveron, kirkollisveron, Yle-veron ja muiden vastaavien maksujen joukkoon. ”Ja kun trendi todella on tämä, että vero tulee jatkossa entisestään nousemaan – uskallan sanoa, että lähivuosina varmasti jopa moninkertaistumaan – niin toivon, että tällainen muutos saataisiin aikaan ehkä jopa jo ensi vuoden veronperintään”, kiiruhti Kataja kiinteistöverojen maksutavan muutosta.
Kiinteistöverosta on tulossa Suomen kunnille merkittävä tulolähde. Hallituksen tuoreessa esityksessä korotetaan kiinteistöjen verotusarvojen laskentaperusteita kohti kiinteistöjen käypää arvoa. Jos samanaikaisesti kunnanvaltuustot päättävät korottaa kuntakohtaisia kiinteistöveroprosentteja, merkitsee tämä suurta korotusta asumisen kustannuksiin. Suomen Omakotiliitto on laskenut, että pienituloisten omakotitaloissa asuvien eläkeläisten asumismenot ovat nousseet vuosina 2009-2013 jopa 8,2 prosenttia vuosittain. Omakotitaloissa asumisen kustannuksista 39 prosenttia muodostuu erilaisista veroista, joita ovat kiinteistöverot, sähköverot ja arvonlisäverot. Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu energiaköyhyydestä, joka koskettaa juuri tätä ryhmää. Myös pienituloiselle kiinteistönomistajalle on suotava mahdollisuus asua omassa kodissa loppuun saakka!
Kunnat käyvät kovaa kilpailua nuorista, koulutetuista ja hyvistä veronmaksajista. Lapsiperheitä houkutellaan kuntiin jopa mainostoimistojen suunnittelemilla kampanjoilla. Uutta kotikuntaa etsivät hyvätuloiset osaavat helposti vertailla eri kuntien kunnallisveroprosentteja keskenään. Useilla kuntakohtaiset kiinteistöveroprosentit saattavat jäädä vähemmälle huomiolle. Näin tuskin on tulevaisuudessa, jos keskikokoisesta perheasunnosta joudutaan maksamaan 500 euron sijaan useita tuhansia euroja kiinteistöveroja kunnan kassaan. Kiinteistöverot ovat tyypillisiä tasaveroja kuten arvonlisävero ja pääosin myös kunnallisvero. Tasaveroissa verovelvollisen korkeakaan tulotaso ei vaikuta veron määrään vaan kaikki maksavat saman prosentin mukaan. Mielestäni ei ole oikein ja kohtuullista, jos rintamamiestalon pienituloinen leskirouva maksaa kiinteistöveroja saman verran kuin naapuritalossa asustava kovapalkkainen kunnanjohtaja.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 14/2013 -lehdessä.
Pirkko Ruohonen-Lerner
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja,
eurovaaliehdokas
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
