Perussuomalaisten kansanedustaja Veera Ruoho piti eilen tunteikkaan puheen naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlaistunnossa. Puhe alla kokonaisuudessaan.
Suomalainen demokratia oli reilut sata vuotta sitten erinäköistä kuin tänään. Tuolloin äänimäärä vaaleissa riippui pitkälti omaisuudesta; mitä enemmän omaisuutta, sitä enemmän ääniä. Naisilla ei ollut oikeutta asettua ehdolle tai äänestää säätypäivillä. Tänä päivänä jokaisella meistä on vain yksi ääni varallisuudesta riippumatta – hyvä niin. Kansalaisen ääni on hänen omansa, eikä se voi olla väärä.
Suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ja oikeuden asettua ehdolle kaikissa vaaleissa vuonna 1906. Se ei ollut itsestäänselvyys, sillä naisten äänioikeutta vastustivat sen aikaiset konservatiivit. Lopulta naisten äänioikeus ja oikeus ehdokkuuteen menivät eduskuntauudistustyöryhmässä helpohkosti läpi.
Kyseinen uudistustyöryhmä oli perustettu eduskunnassa vuotta aikaisemmin ajatuksella, että perustetaan maahamme yksikamarinen eduskuntalaitos. Naisten äänioikeudelle oli myös sivistyneistön keskuudessa vankka tuki. Sekin auttoi, että jo tuon ajan Suomessa naisilla oli keskeinen asema sekä perheyhteisössä että työelämässä – heidän panoksensa tiedettiin välttämättömäksi. Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 valittiin 19 naista kansanedustajaksi.
Naisilla iso vastuu sotien aikana
Sotavuosina naiset saivat entistä suuremman vastuun isänmaan hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toimivuuden ylläpitämisessä miesten ollessa rintamalla itsenäisyyttämme puolustamassa. Tuolloin naiset joutuivat hoitamaan niin perinteiset työnsä kuin myös miehille kuuluneet työt sekä sotatoimialueella että kotirintamalla.
Tämä oli yksi ratkaiseva lenkki siinä suuressa ketjussa, jolla Suomi selvisi sodista. Näiden kriisivuosien jälkeen suomalaisten naisten asema ja arvostus nousivat entisestään.
Suomi toimii esimerkkinä
Tänään Suomi on talousongelmistaan huolimatta yksi maailman kehittyneimmistä, vauraimmista, vakaimmista ja tasa-arvoisimmista valtioista. Haasteitakin on, mutta tilanteemme on kansainvälisesti vertaillen yhä varsin hyvä. Naiset ovat myös rikkoneet monet “lasikatot” niin politiikan kuin liikemaailmankin saralla, ja monessa muussakin asiassa.
Suomessa on tavallista sekin, että naisille ovat avoimina useat sellaiset ammatit ja tehtävät, joihin kaikissa maissa naisilla ei ole pääsyä. Esimerkkinä voidaan mainita kansainväliset siviilikriisinhallinnan erityisasiantuntijan tehtävät maailman eri kriisipesäkkeissä kuten Balkanilla, Lähi-idässä ja Afrikassa, jossa itsekin olen toiminut sekä ihmiskaupan tutkijana että poliisikomentajana.
Kokemuksesta voin kertoa, että suomalaista tasa-arvoa arvostetaan maailmalla. Olemme tasa-arvon edelläkävijöitä. Sen vuoksi meidän pitää vielä vahvemmin ponnistella kaikkea sukupuoleen perustuvaa syrjintää, alistamista ja väkivaltaa vastaan. Omalla esimerkillämme voimme vaikuttaa paljon.
Miten on, näemmekö, että kuten juuri nyt Pakistanissa, Suomessa voitaisiin tehdä lakialoite siitä, että naista saa kevyesti lyödä, jollei hän tottele miestään, pukeudu kuten mies vaatii ja niin edelleen epätasa-arvoisesti perustelluin syin käyttää laillisesti väkivaltaa? Emme varmasti. Onkin syytä ymmärtää, että tasa-arvokysymykset, jotka meille ovat itsestäänselvyyksiä, eivät ole sitä kaikille muille.
Tunisiassa poliisi ei saa edes äänestää
Tasa-arvoon voidaan vaikuttaa lainsäädännöllä, mutta myös koulutuksella ja kotikasvatuksella. Jälleen esimerkki: kasvoin kodissa, jossa tasa-arvo oli luonnollista. Vasta muu maailma asetti joskus kummallisia kysymyksiä: voiko tyttö harrastaa kamppailulajia? Voiko nainen olla poliisi?
Taannoin tapasin kunnioitetun kansanedustaja Anttilan johdolla tunisilaisia naisparlamentaarikkoja. Yksi heistä, jonka aviomies on poliisi, innostui siitä, että Suomessa poliisikin voi päästä kansanedustajaksi. Heillä poliisit eivät voi edes äänestää.
Kiitämme Suomen naisia
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kiittää Suomen naisia heidän tekemästään työstä suomalaisen – tasa-arvoisen – yhteiskunnan hyväksi. Heidän ansiostaan voimme tänään juhlistaa maamme naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlapäivää, jota omalta osaltaan juhlistaa aiemmissa puheenvuoroissa mainittu rahapalkinto.
Veera Ruoho
kansanedustaja (ps.)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
