

LEHTIKUVA
Viikon 2/2016 luetuin
Ruoho: Lasten ja naisten turvallisuusuhkien vähättelyn on loputtava!
Perussuomalaisten poliisikansanedustaja Veera Ruoho on äärimmäisen huolestunut lasten ja naisten turvallisuustilanteen heikentymisestä Helsingissä ja muilla Suomen paikkakunnilla, joilla on turvapaikanhakijoita. Ruoho kiittää Helsingin poliisin operatiivista johtoa ja kenttätoiminnassa työskennelleitä poliiseja ennaltaehkäisevästä toiminnasta uutenavuotena.
– Tilanne oli uhkaava. Onneksi poliisi oli hyvin tilanteen tasalla ja valvoi juhlintaa tehostetusti. Poliisi sai siten estettyä Saksan Kölnin kaltaiset tapahtumat. Voin vain kuvitella mitä olisi voinut tapahtua, jos näin ei olisi toimittu. Merkit olivat samanlaiset kuin Kölnissä uudenvuoden juhlintojen aikana, Ruoho sanoo.
Helsingissä pelätään
Kölnissä noin tuhannen ulkomaalaismiehen joukko kokoontui rautatieasemalle uudenvuoden juhlintojen aikana. Osan miehistä epäillään syyllistyneen ryöstöihin ja ahdistelleen naisia. Helsingin poliisi varautui saamiensa vihjeiden perusteella Kölnin kaltaiseen laajaan turvapaikanhakijoiden kokoontumiseen uudenvuoden yönä.
Irakilaisia turvapaikanhakijoita saapui Helsinkiin uudenvuoden viettoon muualta Suomesta ja lisäksi kaupungin omista vastaanottokeskuksista. Poliisin mukaan päärautatieaseman asematunnelissa oli enimmillään jopa tuhat irakilaista turvapaikanhakijaa. Poliisi poisti paikalta useita kymmeniä henkilöitä ja jo alkuillasta otettiin useita henkilöitä kiinni poliisilain perusteella
– Helsingissä pelätään, kun maahanmuuttajataustaiset miehet tekevät mitä tahansa. Naisia raiskataan ja ahdistellaan seksuaalisesti sekä ihmisiltä varastetaan kännykät ja lompakot. Pelon ilmapiirin syventyessä vanhemmat kuljettavat lapsia kouluun lyhyitäkin matkoja. Tämä ei ole normaali tilanne Suomessa, Ruoho toteaa.
Maassa maan tavalla
Presidentti Sauli Niinistö muistutti uudenvuodenpuheessaan, että kaikki maahantulijat eivät ole hyvin aikein liikkeellä. Niinistön mukaan joillakin on terrorismitaustaa ja jotkut tekevät muuta pahaa. Presidentti viittasi puheessaan vanhaan sanontaan – maassa maan tavalla.
– Presidentti Niinistö nosti puheessa esille asian, josta perussuomalaiset ovat puhuneet jo pitkään eli kaikki tänne tulevat eivät lähde liikkeelle pelkästään hädän keskeltä vaan hakevat vain parempaa elintasoa. Lisäksi maahanmuuttajan pitää kunnioittaa ja noudattaa uudessa maassa sen tapoja, Ruoho sanoo.
Ruohon mielestä poliisilla pitää olla riittävästi resursseja tutkia maahanmuuttajien tekemiä rikoksia sekä myös ovatko maahantulijat oikeasti turvapaikan tarpeessa vai eivät.
– Suomi on tiukentanut maahanmuuttopolitiikkaansa. Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma sisältää toimenpiteet, joilla hallitsematon maahanmuutto saadaan hallintaan ja käytössä olevat resurssit voidaan suunnata oikeasti hädänalaisten auttamiseen. Myös tehokkaan poliisityön turvaamiseksi tarvitaan lisää resursseja, Ruoho vaatii.
Ruoho muistuttaa, että suurin osa maahanmuuttopoliittinen ohjelman toimenpiteistä on tehty perussuomalaisten aloitteesta.
– Olemme puhuneet sekä toimineet pitkään maahanmuuttopolitiikan kiristämisen puolesta ja työmme jatkuu edelleen, Ruoho korostaa.
Ahdistelusta on ilmoitettava aina
Poliisi suhtautuu jokaiseen ahdistelutapaukseen vakavasti ja kehottaa tekemään niistä aina rikosilmoituksen.
– Valitettavaa on, että tapauksista tulee tietoa usein vasta jälkikäteen. Tekijät saataisiin paremmin kiinni, jos asioista ilmoitettaisiin poliisille tuoreeltaan, Helsingin poliisin apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki toteaa.
Koskimäen mukaan uuden vuoden yön vakavampi häiriökäyttäytyminen pystyttiin estämään poliisin hyvällä ennakkovalmistautumisella, näkyvällä valvonnalla ja alhaisella puuttumiskynnyksellä.
– Poliisille on ilmoitettu kolmesta ahdistelutapauksesta, joista kahdesta on tehty rikosilmoitus. Jälkikäteen on tullut tietoon, että tällaista olisi keskustan alueella tapahtunut laajemminkin, Koskimäki kertoo.
Ilta-Sanomien haastattelussa Koskimäki arvioi, että turvapaikanhakijat syyllistyvät usein Helsingissä häirintään ja ahdisteluun. Koskimäen mukaan kyse on vakavasta ilmiöstä, joka liittyy erityisesti kaupungin keskustaan ja sen yöelämään. Ilmiöön liittyviä tapauksia raportoidaan muutamia kertoja viikossa. Todellisuudessa niitä on Koskimäen mukaan paljon enemmän, koska kaikkia ei ilmoiteta poliisille.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Savio: Poliisien työturvallisuus vastaanottokeskuksissa varmistettava

Puolustusministeri: Ei Tahrinin aukiota Suomeen

Raatikainen: Vastaanottokeskukset valvontaan, lisää poliiseja kaduille

Pakolaiskriisi myllertää Euroopassa uudella vaihteella

Nuorten tyttöjen ahdistelua peitelty Ruotsissakin – ruotsidemokraattien pelossa?

Eerola: Venäjältä saapuvat turvapaikanhakijat käännytettävä pikaisesti

PS-Nuoret: Schengen purettava – sopimus lisää järjestelmällistä ahdistelua

Saksassa kuohuu – mielenilmaukset riistäytyneet käsistä

Oinonen: “Jos liikkuminen on turvallista, niin millä selitetään jatkuvat raiskaukset ja ahdistelut?”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää