Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja, professori Ilmari Rostila kiittelee hallitusta alueellisen kielikokeilun aloittamisesta Suomen kouluissa.
– Kokeilulle on olemassa selvä tarve. Peruskoululaisten kielitaito on typistynyt kahteen pakolliseen kieleen – ruotsiin ja englantiin. Vain joka viides oppilas opettelee vapaaehtoisia kieliä, esimerkiksi saksaa, ranskaa, venäjää tai espanjaa.
– Suomalaisten kielitaito on yksipuolistunut. Tiesitkö, että lukiolaisista saksaa opiskeli vuonna 2003 vielä lähes kolmannes (30,6 %), mutta vuonna 2013 enää runsas kymmenesosa (12,7 %)? Ranskan kielen lukijoiden osuus putosi samana aikana lukiossa noin kolmanneksen, Rostila kirjoittaa Iltalehden blogissaan.
Kokeilun säännöissä viilattavaa
Rostilan mielestä esitetyissä kokeilun säännöissä on kuitenkin vielä viilattavaa.
– On hyvä, että ammattikoulu- ja lukiotutkinto voitaisiin tehdä ilman ruotsin opintoja, mutta on huono asia, että vapautus ruotsin opinnoista ei ulottuisi korkeakoulu- (amk) ja yliopistotutkintoihin. Kokeiluun osallistuvat eivät siis voisi saada korkeakoulu- (amk) ja yliopistotutkintoa ilman pakollisia ruotsin opintoja.
– Käytännössä ruotsin opiskelun työtaakka siirtyisi jatko-opintotasolle. Tämä saattaa aiheuttaa vanhemmissa epävarmuutta ajatellen lapsen jatko-opintoja, mikä voi vähentää osallistumishalukkuutta. Tämä taas voi uhata kokeilun onnistumista ja siitä saatavan tiedon laatua ja hyödyllisyyttä ajatellen valinnaisuuden lisääntymisen vaikutusta kielitaidon laajentumiseen. Asetelma saattaa myös lannistaa nuorta, jolla ei ole ruotsin opintoja, hakeutumasta jatko-opintoihin, Rostila toteaa.
Rostila kannustaisi kuntia hakeutumaan kokeiluun esimerkiksi korvaamalla kunnille kokeilun aiheuttamia kustannuksia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
