

LEHTIKUVA
Ronkainen: Ylen ohjelmaostot muutaman henkilön käsissä – ”Jääkö toinen totuus kertomatta?”
Näkyykö Ylen tehtävä puolueettoman ja moniäänisen tiedon välittäjänä yhtiön ohjelmavalinnoissa vai tarjoaako kansallinen julkisen palvelun mediayhtiö katsojille vain muutaman ohjelmanostajan absoluuttista totuutta?
Sotaisa tilanne maailmalla on tehnyt Ylen ulkomaan uutisiin liittyvistä faktaohjelmista ja uutisdokumenteista tärkeän tiedon kanavan. Mediasisältöjen runsaus ja viestinnän kiihtynyt tahti vaikuttavat myös Ylen ulkomaan ohjelmien sisään ostoon.
Ylen kansainvälisen ohjelmahankinnan päällikkö Tarmo Kivikallio kertoo, että Ylen ulkomaanostojen osuus on noin viisi prosenttia kokonaiskustannuksista. Vuonna 2015 sisältö- ja palvelukulut olivat 333,6 miljoonaa euroa ja BBC oli yksi Ylen suurimmista ostokohteista.
– Faktapuolen ohjelmia tulee paljon BBC World Wideltä. Näistä esimerkkejä ovat historia, tiede ja luonto. Ylellä on valmis ohjelmapaikka, johon tarvitaan juuri näitä sisältöjä.
“Propagandaa ja väärää tietoa”
Kivikallio kertoo, että luotettavuuden ja sisällön arviointi on hyvin aikaa vievää työtä.
– Meillä on tiettyjä toimijoita, joilta saadaan laadukasta kamaa. Ohjelmatarjontaa on paljon ja siitä massasta tehtävämme on hakea laadukkaimmat sisällöt ja uudet näkökulmat, hän sanoo.
Kivikallio mainitsee pari esimerkkiä.
– Ulkolinja on uutisraporttimainen. Se jatkaa siitä, mihin uutiset jäivät. Hankintoja tehdään puhtaasti sisältökärki edellä. Näitä uutisdokumentteja haetaan maailmalla. Niiden valikoiminen on erittäin työlästä puuhaa. Pohdimme jatkuvasti kysymyksiä, että onko tämä sisältö luotettavaa ja onko se journalistisesti kestävää. Työ on erittäin haastavaa. Maailman kriisialueella on paljon propagandaa ja väärää tietoa, hän tarkentaa.
– Dokumenttiprojekti on puolestaan dokumenttielokuvaa, jossa voidaan näyttää esimerkiksi teknisesti heikkolaatuista kuvaa sota-alueilta. Ohjelmaan pätevät kuitenkin samat journalistiset määritteet, kuin muihinkin uutisohjelmiin. Dokumenttiprojektissa voi tosin olla taiteellisia näkökulmia, mutta sisältö on silti tärkein, hän selventää.
Kivikallion mukaan Yle tekee paljon hankkijatason yhteistyötä esimerkiksi eurooppalaisten kollegoiden kesken.
Aiheiden painotuksista ja poliittisista korostuksia arvioidaan useamman hengen voimin. Tämä on jatkuvaa arviointia.
– Emme hätiköi, sillä emme tee uutisia, joka tarkoittaa sitä, että meillä on enemmän aikaa arvioida materiaalia.
Ostopäätökset pienen piirin käsissä
Ylen hallintoneuvoston jäsen, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen ei niele Kivikallion ostoperusteluja mukisematta.
– Yllä olevien kommenttien perusteella on aivan selvää, että ostopäätökset tekee muutama henkilö, jotka myös arvioivat materiaalin journalistisen tason, oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden. Kivikallio siis arvioi, mikä on niin sanottua laadukasta materiaalia.
– Käsittääkseni hän myös tekee arvion siitä, mikä on huonoa materiaalia sota-alueilta, mikä propagandaa ja mikä väärää tietoa. Tähän prosessiin voi henkilön oma mielipide vaikuttaa vahvasti, Ronkainen varoittaa.
Ostaja päättää “totuudesta”?
Ronkaisen mielestä Ylen ostomateriaali on arvioitava erityisen tarkasti ja varmistettava, että esitettävä tieto on varmasti totuudenmukaista.
– Voiko ostopäätöksen tehdä yksi tai kaksi henkilöä? Onko silloin olemassa riski siitä, että materiaali voikin olla kyseisten henkilöiden mielestä absoluuttinen totuus ja jääkö siinä toinen totuus kertomatta? Ronkainen kysyy.
Ylen perusteltava kritiikki
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho painottaa, että Ylen ohjelmiston on oltava puolueetonta ja moniäänistä.
– Jotta tämä toteutuu, on ohjelmavalinnat tekevillä henkilöillä oltava hyvät perustelut ja valmius vastata valinnoistaan. Ylen pitää pystyä kaiken aikaa perustellusti vastaamaan ohjelmistoa koskevaan kritiikkiin.
Terho sanoo, etteivät poliitikot eivät päättää Ylen ohjelmatarjonnasta kuin periaatetasolla ohjausta antaen.
– Voimme juuri esimerkiksi edellyttää sitä, että tarjonnan on oltava puolueetonta. Jos ohjelmista päätettäisiin poliittisesti, niin valtaa pitävät pystyisivät valikoimaan itselleen mieluista tarjontaa oman valtansa perustelemiseksi, hän tarkentaa.
Jokainen suomalainen maksaa
Terhon myöntää, että valtiollisen median rooli ylipäätään on siinä suhteessa periaatteiltaan vaikea, koska jokaisen kansalaisen on maksettava sen ohjelmatarjonnasta.
– Tämän takia puolueettomuusvaatimus korostuu entisestään. Valtion media on maamme ylivoimaisesti vahvin tiedotusväline, mikä on tarkkaavaisuutta vaativa asema sekä journalistisesti että reilun kilpailuasetelman suhteen yksityistä mediaa kohtaan.
HELI-MARIA WIIK
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kommentti: Korvia huumaava hiljaisuus on itse aiheutettua – media estää keskustelun väkivallasta

Ronkainen Forssan joukkotappelun uutisoinnista: Yksipuolista tiedottamista – Yle “unohti” kertoa turvapaikanhakijoiden käyttämistä aseista

Vesa-Matti Saarakkala: “Monikulttuurisuuden aika Ylessä on ohi”

Simon Elo tyytyväinen Yle-ratkaisuun: “Enemmän rahaa suomalaiselle osaamiselle ja Ylen pöhöttäminen päättyy!”

Juho Eerola Yle-lain sanamuutoksista: “Monikulttuurisuus on ideologia, jossa enemmistö kustantaa vähemmistön toiseuden”

Ronkainen: Ylen uutisointi tarkoituksenmukaista ja vääristelevää – “Toimittajien on kestettävä kritiikkiä omista journalistisista valinnoistaan”

Luottamus Ylen riippumattomuuteen ja luotettavuuteen notkahti – “Vääristelee tietoja ja pimittää rahankäyttöä”

Ronkainen oikaisee Ylen A-teemassa esitettyä väitettä: “Väite on törkeä ja täysin perätön”

Ylen uutistenlukija pimahti espoolaismiehelle Twitterissä: “Leimasi minut lastenhakkaajaksi”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.