LEHTIKUVA
Ronkainen: Ylen ohjelmaostot muutaman henkilön käsissä – ”Jääkö toinen totuus kertomatta?”
Näkyykö Ylen tehtävä puolueettoman ja moniäänisen tiedon välittäjänä yhtiön ohjelmavalinnoissa vai tarjoaako kansallinen julkisen palvelun mediayhtiö katsojille vain muutaman ohjelmanostajan absoluuttista totuutta?
Sotaisa tilanne maailmalla on tehnyt Ylen ulkomaan uutisiin liittyvistä faktaohjelmista ja uutisdokumenteista tärkeän tiedon kanavan. Mediasisältöjen runsaus ja viestinnän kiihtynyt tahti vaikuttavat myös Ylen ulkomaan ohjelmien sisään ostoon.
Ylen kansainvälisen ohjelmahankinnan päällikkö Tarmo Kivikallio kertoo, että Ylen ulkomaanostojen osuus on noin viisi prosenttia kokonaiskustannuksista. Vuonna 2015 sisältö- ja palvelukulut olivat 333,6 miljoonaa euroa ja BBC oli yksi Ylen suurimmista ostokohteista.
– Faktapuolen ohjelmia tulee paljon BBC World Wideltä. Näistä esimerkkejä ovat historia, tiede ja luonto. Ylellä on valmis ohjelmapaikka, johon tarvitaan juuri näitä sisältöjä.
“Propagandaa ja väärää tietoa”
Kivikallio kertoo, että luotettavuuden ja sisällön arviointi on hyvin aikaa vievää työtä.
– Meillä on tiettyjä toimijoita, joilta saadaan laadukasta kamaa. Ohjelmatarjontaa on paljon ja siitä massasta tehtävämme on hakea laadukkaimmat sisällöt ja uudet näkökulmat, hän sanoo.
Kivikallio mainitsee pari esimerkkiä.
– Ulkolinja on uutisraporttimainen. Se jatkaa siitä, mihin uutiset jäivät. Hankintoja tehdään puhtaasti sisältökärki edellä. Näitä uutisdokumentteja haetaan maailmalla. Niiden valikoiminen on erittäin työlästä puuhaa. Pohdimme jatkuvasti kysymyksiä, että onko tämä sisältö luotettavaa ja onko se journalistisesti kestävää. Työ on erittäin haastavaa. Maailman kriisialueella on paljon propagandaa ja väärää tietoa, hän tarkentaa.
– Dokumenttiprojekti on puolestaan dokumenttielokuvaa, jossa voidaan näyttää esimerkiksi teknisesti heikkolaatuista kuvaa sota-alueilta. Ohjelmaan pätevät kuitenkin samat journalistiset määritteet, kuin muihinkin uutisohjelmiin. Dokumenttiprojektissa voi tosin olla taiteellisia näkökulmia, mutta sisältö on silti tärkein, hän selventää.
Kivikallion mukaan Yle tekee paljon hankkijatason yhteistyötä esimerkiksi eurooppalaisten kollegoiden kesken.
Aiheiden painotuksista ja poliittisista korostuksia arvioidaan useamman hengen voimin. Tämä on jatkuvaa arviointia.
– Emme hätiköi, sillä emme tee uutisia, joka tarkoittaa sitä, että meillä on enemmän aikaa arvioida materiaalia.
Ostopäätökset pienen piirin käsissä
Ylen hallintoneuvoston jäsen, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen ei niele Kivikallion ostoperusteluja mukisematta.
– Yllä olevien kommenttien perusteella on aivan selvää, että ostopäätökset tekee muutama henkilö, jotka myös arvioivat materiaalin journalistisen tason, oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden. Kivikallio siis arvioi, mikä on niin sanottua laadukasta materiaalia.
– Käsittääkseni hän myös tekee arvion siitä, mikä on huonoa materiaalia sota-alueilta, mikä propagandaa ja mikä väärää tietoa. Tähän prosessiin voi henkilön oma mielipide vaikuttaa vahvasti, Ronkainen varoittaa.
Ostaja päättää “totuudesta”?
Ronkaisen mielestä Ylen ostomateriaali on arvioitava erityisen tarkasti ja varmistettava, että esitettävä tieto on varmasti totuudenmukaista.
– Voiko ostopäätöksen tehdä yksi tai kaksi henkilöä? Onko silloin olemassa riski siitä, että materiaali voikin olla kyseisten henkilöiden mielestä absoluuttinen totuus ja jääkö siinä toinen totuus kertomatta? Ronkainen kysyy.
Ylen perusteltava kritiikki
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho painottaa, että Ylen ohjelmiston on oltava puolueetonta ja moniäänistä.
– Jotta tämä toteutuu, on ohjelmavalinnat tekevillä henkilöillä oltava hyvät perustelut ja valmius vastata valinnoistaan. Ylen pitää pystyä kaiken aikaa perustellusti vastaamaan ohjelmistoa koskevaan kritiikkiin.
Terho sanoo, etteivät poliitikot eivät päättää Ylen ohjelmatarjonnasta kuin periaatetasolla ohjausta antaen.
– Voimme juuri esimerkiksi edellyttää sitä, että tarjonnan on oltava puolueetonta. Jos ohjelmista päätettäisiin poliittisesti, niin valtaa pitävät pystyisivät valikoimaan itselleen mieluista tarjontaa oman valtansa perustelemiseksi, hän tarkentaa.
Jokainen suomalainen maksaa
Terhon myöntää, että valtiollisen median rooli ylipäätään on siinä suhteessa periaatteiltaan vaikea, koska jokaisen kansalaisen on maksettava sen ohjelmatarjonnasta.
– Tämän takia puolueettomuusvaatimus korostuu entisestään. Valtion media on maamme ylivoimaisesti vahvin tiedotusväline, mikä on tarkkaavaisuutta vaativa asema sekä journalistisesti että reilun kilpailuasetelman suhteen yksityistä mediaa kohtaan.
HELI-MARIA WIIK
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kommentti: Korvia huumaava hiljaisuus on itse aiheutettua – media estää keskustelun väkivallasta
Ronkainen Forssan joukkotappelun uutisoinnista: Yksipuolista tiedottamista – Yle “unohti” kertoa turvapaikanhakijoiden käyttämistä aseista
Vesa-Matti Saarakkala: “Monikulttuurisuuden aika Ylessä on ohi”
Simon Elo tyytyväinen Yle-ratkaisuun: “Enemmän rahaa suomalaiselle osaamiselle ja Ylen pöhöttäminen päättyy!”
Juho Eerola Yle-lain sanamuutoksista: “Monikulttuurisuus on ideologia, jossa enemmistö kustantaa vähemmistön toiseuden”
Ronkainen: Ylen uutisointi tarkoituksenmukaista ja vääristelevää – “Toimittajien on kestettävä kritiikkiä omista journalistisista valinnoistaan”
Luottamus Ylen riippumattomuuteen ja luotettavuuteen notkahti – “Vääristelee tietoja ja pimittää rahankäyttöä”
Ronkainen oikaisee Ylen A-teemassa esitettyä väitettä: “Väite on törkeä ja täysin perätön”
Ylen uutistenlukija pimahti espoolaismiehelle Twitterissä: “Leimasi minut lastenhakkaajaksi”
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Rydman: Helsingin väestökehitys on haitallista – ”Lähiöissä tikittää aikapommi”
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Yöllä nousevat piiloistaan Butšan noidat – naiset putsaavat Ukrainan taivasta vihollisen drooneista
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.