

LEHTIKUVA
Ronkainen: Ylen ohjelmaostot muutaman henkilön käsissä – ”Jääkö toinen totuus kertomatta?”
Näkyykö Ylen tehtävä puolueettoman ja moniäänisen tiedon välittäjänä yhtiön ohjelmavalinnoissa vai tarjoaako kansallinen julkisen palvelun mediayhtiö katsojille vain muutaman ohjelmanostajan absoluuttista totuutta?
Sotaisa tilanne maailmalla on tehnyt Ylen ulkomaan uutisiin liittyvistä faktaohjelmista ja uutisdokumenteista tärkeän tiedon kanavan. Mediasisältöjen runsaus ja viestinnän kiihtynyt tahti vaikuttavat myös Ylen ulkomaan ohjelmien sisään ostoon.
Ylen kansainvälisen ohjelmahankinnan päällikkö Tarmo Kivikallio kertoo, että Ylen ulkomaanostojen osuus on noin viisi prosenttia kokonaiskustannuksista. Vuonna 2015 sisältö- ja palvelukulut olivat 333,6 miljoonaa euroa ja BBC oli yksi Ylen suurimmista ostokohteista.
– Faktapuolen ohjelmia tulee paljon BBC World Wideltä. Näistä esimerkkejä ovat historia, tiede ja luonto. Ylellä on valmis ohjelmapaikka, johon tarvitaan juuri näitä sisältöjä.
“Propagandaa ja väärää tietoa”
Kivikallio kertoo, että luotettavuuden ja sisällön arviointi on hyvin aikaa vievää työtä.
– Meillä on tiettyjä toimijoita, joilta saadaan laadukasta kamaa. Ohjelmatarjontaa on paljon ja siitä massasta tehtävämme on hakea laadukkaimmat sisällöt ja uudet näkökulmat, hän sanoo.
Kivikallio mainitsee pari esimerkkiä.
– Ulkolinja on uutisraporttimainen. Se jatkaa siitä, mihin uutiset jäivät. Hankintoja tehdään puhtaasti sisältökärki edellä. Näitä uutisdokumentteja haetaan maailmalla. Niiden valikoiminen on erittäin työlästä puuhaa. Pohdimme jatkuvasti kysymyksiä, että onko tämä sisältö luotettavaa ja onko se journalistisesti kestävää. Työ on erittäin haastavaa. Maailman kriisialueella on paljon propagandaa ja väärää tietoa, hän tarkentaa.
– Dokumenttiprojekti on puolestaan dokumenttielokuvaa, jossa voidaan näyttää esimerkiksi teknisesti heikkolaatuista kuvaa sota-alueilta. Ohjelmaan pätevät kuitenkin samat journalistiset määritteet, kuin muihinkin uutisohjelmiin. Dokumenttiprojektissa voi tosin olla taiteellisia näkökulmia, mutta sisältö on silti tärkein, hän selventää.
Kivikallion mukaan Yle tekee paljon hankkijatason yhteistyötä esimerkiksi eurooppalaisten kollegoiden kesken.
Aiheiden painotuksista ja poliittisista korostuksia arvioidaan useamman hengen voimin. Tämä on jatkuvaa arviointia.
– Emme hätiköi, sillä emme tee uutisia, joka tarkoittaa sitä, että meillä on enemmän aikaa arvioida materiaalia.
Ostopäätökset pienen piirin käsissä
Ylen hallintoneuvoston jäsen, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen ei niele Kivikallion ostoperusteluja mukisematta.
– Yllä olevien kommenttien perusteella on aivan selvää, että ostopäätökset tekee muutama henkilö, jotka myös arvioivat materiaalin journalistisen tason, oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden. Kivikallio siis arvioi, mikä on niin sanottua laadukasta materiaalia.
– Käsittääkseni hän myös tekee arvion siitä, mikä on huonoa materiaalia sota-alueilta, mikä propagandaa ja mikä väärää tietoa. Tähän prosessiin voi henkilön oma mielipide vaikuttaa vahvasti, Ronkainen varoittaa.
Ostaja päättää “totuudesta”?
Ronkaisen mielestä Ylen ostomateriaali on arvioitava erityisen tarkasti ja varmistettava, että esitettävä tieto on varmasti totuudenmukaista.
– Voiko ostopäätöksen tehdä yksi tai kaksi henkilöä? Onko silloin olemassa riski siitä, että materiaali voikin olla kyseisten henkilöiden mielestä absoluuttinen totuus ja jääkö siinä toinen totuus kertomatta? Ronkainen kysyy.
Ylen perusteltava kritiikki
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho painottaa, että Ylen ohjelmiston on oltava puolueetonta ja moniäänistä.
– Jotta tämä toteutuu, on ohjelmavalinnat tekevillä henkilöillä oltava hyvät perustelut ja valmius vastata valinnoistaan. Ylen pitää pystyä kaiken aikaa perustellusti vastaamaan ohjelmistoa koskevaan kritiikkiin.
Terho sanoo, etteivät poliitikot eivät päättää Ylen ohjelmatarjonnasta kuin periaatetasolla ohjausta antaen.
– Voimme juuri esimerkiksi edellyttää sitä, että tarjonnan on oltava puolueetonta. Jos ohjelmista päätettäisiin poliittisesti, niin valtaa pitävät pystyisivät valikoimaan itselleen mieluista tarjontaa oman valtansa perustelemiseksi, hän tarkentaa.
Jokainen suomalainen maksaa
Terhon myöntää, että valtiollisen median rooli ylipäätään on siinä suhteessa periaatteiltaan vaikea, koska jokaisen kansalaisen on maksettava sen ohjelmatarjonnasta.
– Tämän takia puolueettomuusvaatimus korostuu entisestään. Valtion media on maamme ylivoimaisesti vahvin tiedotusväline, mikä on tarkkaavaisuutta vaativa asema sekä journalistisesti että reilun kilpailuasetelman suhteen yksityistä mediaa kohtaan.
HELI-MARIA WIIK
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kommentti: Korvia huumaava hiljaisuus on itse aiheutettua – media estää keskustelun väkivallasta

Ronkainen Forssan joukkotappelun uutisoinnista: Yksipuolista tiedottamista – Yle “unohti” kertoa turvapaikanhakijoiden käyttämistä aseista

Vesa-Matti Saarakkala: “Monikulttuurisuuden aika Ylessä on ohi”

Simon Elo tyytyväinen Yle-ratkaisuun: “Enemmän rahaa suomalaiselle osaamiselle ja Ylen pöhöttäminen päättyy!”

Juho Eerola Yle-lain sanamuutoksista: “Monikulttuurisuus on ideologia, jossa enemmistö kustantaa vähemmistön toiseuden”

Ronkainen: Ylen uutisointi tarkoituksenmukaista ja vääristelevää – “Toimittajien on kestettävä kritiikkiä omista journalistisista valinnoistaan”

Luottamus Ylen riippumattomuuteen ja luotettavuuteen notkahti – “Vääristelee tietoja ja pimittää rahankäyttöä”

Ronkainen oikaisee Ylen A-teemassa esitettyä väitettä: “Väite on törkeä ja täysin perätön”

Ylen uutistenlukija pimahti espoolaismiehelle Twitterissä: “Leimasi minut lastenhakkaajaksi”
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

Purra avasi Saabin puolustustarviketehtaan Tampereella: Suomen puolustusteollisuudella on suuri kasvupotentiaali
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.

Tuhannet palestiinalaiset Gazassa vaativat mielenosoituksissa Hamasia ulos Gazasta
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.

Saksan armeijaa halutaan varustaa sodan varalta – 1 000 miljardilla saa aseita ja ammuksia, mutta mistä sotilaita?
Saksan armeijan komentajan mukaan Saksaan ja Eurooppaan kohdistuu todellinen sotilaallinen uhka. Venäjä olisi hyökkäyskykyinen saksalaisarvioiden mukaan vuonna 2029. Saksa aikoo panostaa puolustukseensa jopa yli 1 000 miljardia euroa ja laskee kuluja myös siltä varalta, jos USA jättää puolustusliiton.

Antikainen: Elokapina tulee lakkauttaa
Keskiviikkona eduskunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan ympäristöjärjestö Elokapinan lakkauttamista sekä sitä rahoittavan Elonvaalijat ry:n toiminnan kieltämistä. Kansalaisaloitteessa esitetään myös, että tuomioistuin määrittelisi Elokapinan rikollisryhmäksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen antoi aloitteelle vahvan tukensa ja korosti puheenvuoroissaan Elokapinan aiheuttamaa haittaa suomalaiselle yhteiskunnalle.