Kansainvälinen poliittinen epävarmuus heijastuu myös Suomeen.
– Meidän onkin huolehdittava omasta turvallisuudestamme ja kriisinkestävyydestämme vielä entistäkin määrätietoisemmin. Tämä tarkoittaa vahvaa panosta puolustukseemme, niin asevelvollisuuden ylläpitoon kuin materiaalihankintoihinkin. Vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa on muistettava turvallisuuden olevan perusta kaikelle muulle – talouskasvulle, vakaalle yhteiskunnalle ja kansalaistemme hyvinvoinnille, Jari Ronkainen sanoo.
Myös sisäisestä turvallisuudesta on huolehdittava
Ronkainen toteaa, ettei Suomen turvallisuuden takaaminen rajoitu pelkästään ulkoiseen turvallisuuteen.
– Myös sisäinen turvallisuus on keskeinen tekijä kriisinkestävän yhteiskunnan rakentamisessa. Tässä suhteessa muun muassa poliisin, Rajavartiolaitoksen ja pelastustoimen resurssit ovatkin ratkaisevassa asemassa. Vaikka säästötalkoiden keskellä joudutaankin monesta tinkimään, on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että kansalaisten turvallisuuden kustannuksella emme tee kompromisseja.
– Esimerkiksi poliisitoimen toimintamenoihin esitetään tulevalle vuodelle reilua 976 miljoonaa euroa, mikä on liki 30 miljoonaa euroa enemmän suhteessa vuoden 2024 varsinaiseen talousarvioon. Tästä lisäyksestä merkittävä osa osoitetaan poliisitehtävissä toimivien määrän nostamiseen portaittain, jotta vaalikauden loppuun mennessä voitaisiin saavuttaa hallitusohjelmassakin linjattu 8 000 poliisin määrä. Lisäksi nuoriso- sekä jengirikollisuuden ehkäisyyn ja torjuntaan panostetaan, Ronkainen luettelee.
Merkittäviä panostuksia Suomen huoltovarmuuteen
Ronkainen korostaa, että teiden kunto on merkittävä elementti Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta. Se määrittää osaltaan myös maamme huoltovarmuuden tilan.
– Tällä hallituskaudella myös tiestöä ja väyläverkostoa on alettu tarkastella laajemmin myös kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Tiestöä ympäri Suomea tullaan korjaamaan kuljetusalan, teollisuuden ja jokaisen suomalaisen arjen turvallisuus ja tarpeet huomioiden. Panostukset väyliin ympäri Suomea paitsi auttavat korjausvelan kasvun taittamisessa myös ovat ennen kaikkea ehdoton edellytys talouden kasvulle ja maamme kokonaisturvallisuuden takaamiselle, Ronkainen painottaa.
– Esimerkiksi valtatie 12, joka on huoltovarmuuden kannalta keskeinen poikittaisväylä, saa ensi vuonna osakseen 92 miljoonan euron investoinnit perusparannushankkeisiin. Tämä on vain yksi lukuisista suuremmista liikennehankkeista, jotka tullaan ensi vuonna käynnistämään. Uusi asfaltti tulee myös tulevana vuonna teillämme tuoksumaan.
Suomen turvallisuudesta ei tingitä
Ronkainen korostaa, että Suomen turvallisuudesta ei tingitä vaikean taloustilanteenkaan edessä.
– Nämä panostukset puolustukseen, sisäisen turvallisuuden toimijoiden resursseihin sekä tieverkostoon osoittavat, että vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa osataan tehdä vastuullisia ja kauaskantoisia päätöksiä. Turvallisuus on perusta yhteiskuntamme vakaudelle, hyvinvoinnille ja tulevaisuuden kasvulle, ja on tärkeää, että niin ulkoinen kuin sisäinenkin turvallisuus pidetään etusijalla.