PS ARKISTO
Ronkainen: Miksi Suomi on myöntänyt matkustusasiakirjat ja turvapaikan kolmelle paraguaylaiselle rikoksesta epäillylle miehelle?
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen turvapaikan myöntämisestä paraguaylaisille sieppaajille.
Paraguayn hallitus on tuominnut voimakkaasti Suomen toiminnan, jossa se on myöntänyt matkustusasiakirjat ja turvapaikan kolmelle sieppauksesta epäillylle paraguaylaismiehelle.
Miehet pakenivat Suomeen tiistaina Uruguaysta Madridin kautta Suomen myöntämillä matkustusasiakirjoilla. Paraguayn presidentti Mario Abdo Beníte vaatii Suomea perumaan miehille myönnetyt turvapaikat. Lisäksi maan ulkoministeri Antonio Rivas Palacios on moittinut Suomea tapauksen tiimoilta.
Sieppaajille miljoonalunnaat
Sieppaus, josta miehiä syytetään, tapahtui vuonna 2001. Miehet olivat mukana vasemmistopuolue Patria Libressä, jonka aseellinen siipi muuttui myöhemmin sissiliikkeeksi. Paraguaylaisen liikemiehen vaimo oli siepattuna 64 päivää. Hän vapautui vasta, kun sieppaajille maksettiin miljoonan dollarin lunnaat.
Sieppaajat pakenivat ennen oikeudenkäynnin alkua Brasiliaan, josta saivat turvapaikan syytettyään Paraguayn viranomaisia kidutuksesta. Brasiliassa he oleskelivat 17 vuoden ajan kunnes interamerikkalaisesta ihmisoikeusistuimesta tuli huhtikuussa päätös, jonka mukaan todisteita kidutuksesta ei ollut. Miesten turvapaikka-asema peruttiin ja he pakenivat Uruguyahin.
Uruguay myönsi miehille turvapaikan viime perjantaina. Paraguay vaati Uruguayta luovuttamaan miehet oikeuden eteen, mutta pyyntöön ei suostuttu. Uruguay ilmoitti torjuvansa luovutuspyynnön tiistaina illalla. Tämän jälkeen kolmikko oli jo matkalla Suomeen.
Suojaa oman maan tuomioistuimelta?
Suomesta voi saada turvapaikan, jos hakijalla on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan vainotuksi hänen alkuperänsä, uskontonsa, kansallisuutensa, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi.
Lisäksi edellytetään, että hän ei voi pelkäämänsä vainon vuoksi turvautua kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa viranomaisten suojeluun. Turvapaikan kriteerit on määritelty tarkkaan laissa ja kansainvälisissä sopimuksissa, joihin Suomi on sitoutunut. Turvapaikan myöntämisen estää muu kuin poliittinen törkeä rikos Suomen ulkopuolella.
– Turvapaikkajärjestelmää ei ole luotu sen takia, että rikolliset voisivat hakea kansainvälistä suojelua oman maansa tuomioistuimilta, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen toteaa ja jatkaa kirjallisessa kysymyksessään:
– Miksi Suomi on myöntänyt matkustusasiakirjat ja turvapaikan kolmelle paraguaylaiselle rikoksesta epäillylle miehelle siitä huolimatta, että Etelä-Amerikan oma ihmisoikeustuomioistuin ei löytänyt viitteitä väitetylle kidutukselle?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- matkustusasiakirjat Uruguay Paraguay Brasilia rikolliset turvapaikka Jari Ronkainen Suomi perussuomalaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Turtiainen: Maahamme ”turvaa” kyselemään ohjatut elintasopakolaiset eivät osoittautuneetkaan moniosaajiksi – “Ulkomaalaiset rikolliset karkotettava välittömästi”
Perussuomalaiset tyrmäävät suunnitelmat uudesta siirtolaisten taakanjakomekanismista: ”Afrikan väkiluku voi nelinkertaisua tällä vuosisadalla – tulijat eivät lopu”
Simula ei niele Ohisalon lupauksia turvapaikanhakijamäärän vähenemisestä: ”Sipilä lupasi talonsa – te työlupia”
Immonen: Turvapaikanhakijoiden uusintahakemus- ja valituskierre kielteisistä päätöksistä katkaistava
Junnila: Pysyviä oleskelulupia ei tule myöntää suojelutarpeen muututtua – luvat peruttava
Tavio: Suomi tyrkyttää pakolaisstatusta tiettyjen Afrikan ja Lähi-idän maiden kansalaisille – “Kaikki vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset pitää karkottaa”
Immonen: Kasvava maahanmuuttotaustainen rikollisuus murentaa yhteiskuntarauhaa ja aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä suomalaisille
Asuntomurtojen määrä on romahtanut – ihmiset ovat kotona, eivätkä rikolliset pääse maahan
Mäkelä: Pikakäännytykset käyttöön – ”Kansainvälisen suojelun järjestelmää ei ole luotu välineeksi sotilaskarkuruudelle”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää