Uuden puolustusselonteon mukaan Venäjä on pitkäkestoinen turvallisuusuhka Euroopalle ja Suomelle myös tulevaisuudessa.
Puolustusselonteon parlamentaarisen seurantaryhmän puheenjohtajana toiminut perussuomalaisten kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen kuitenkin sanoo, että välitöntä Venäjä-uhkaa ei ole.
– Venäjän toiminta Ukrainassa on silti johtanut siihen, että nyt joudumme miettimään, että kaikki on mahdollista ja kaikkeen pitää varautua. Mielestäni on hyvä, että selonteossa asia on myös sanottu suoraan, Ronkainen toteaa ja lisää, että maailma on suuresti muuttunut verrattain lyhyessä ajassa.
– Enää valtiojohtajat eivät matkusta Venäjälle tapaamaan Putinia, eikä yhteydenpitoakaan enää juuri Venäjälle ole. Kuitenkaan Suomen puolustusselontekoa ei lueta pelkästään Suomessa, vaan se kiinnostaa paitsi liittolaisia ja kumppaneita myös itänaapuria. Puolustusselonteko on vahva signaali, joka kertoo, että Suomi on varautunut. Parempi se on sanoa myös ääneen.
Venäjä kiusaa propagandalla
Venäjä on viime aikoina uhitellut myös Norjalle ja jopa sanallisesti provosoinut Norjan suunnittelevan Huippuvuorten käyttämistä sotilaallisiin tarkoituksiin. Ronkaisen mukaan uhitteluihin on hyvä suhtautua viileästi.
– Se on samankaltaista propagandaa, jota Venäjä on kohdistanut myös Suomeen ja muihinkin maihin.
Venäjä on äskettäin solminut puolustussopimuksen Pohjois-Korean kanssa. Pohjois-Korea toimittaa Venäjälle sotilaita, ja sieltä joukkojen odotetaan etenevän rintamalle Ukrainaan. Yhdysvaltalaisarvion mukaan useita satoja Pohjois-Korean sotilaita on jo kuollut taisteluissa Kurskin alueella.
Venäjä tekee yhteistyötä myös avoimesti hyökkäyssotaa Ukrainassa tukevan Kiinan kanssa. Ronkainen arvioi, että yhteistyö tuskin tulee kuitenkaan olemaan täysin saumatonta.
– Pohjois-Korea toki jatkossa aseavulla voi vahvistaa Venäjää, mutta epäilen, onko heidän joukkojensa lähettämisellä Venäjän kyvyille kuinka iso vaikutus. Ainakaan Ukrainassa pohjoiskorealaisilla sotilailla ei ole ollut isoa roolia.
– Kiinalla taas on taustalla omat taloudelliset intressinsä, joten Kiina tuskin lähettää omia joukkojaan Venäjälle. Omien intressiensä vuoksi Kiinan tuskin on edes järkevää liittoutua vahvasti kenenkään kanssa, vaan heille on parempi hoitaa taloussuhteitaan joka suuntaan.
Suomi vahvistaa korkeatorjuntakykyä
Suomi on sopinut hankkivansa Israelista satojen miljoonien eurojen arvoisen Daavidin linko -ilmapuolustusjärjestelmän vahvistaakseen korkeatorjuntakykyään.
Viime vuosikymmenen lopulla havaittiin Suomen ilmatorjunnassa olevan puutteita yläkorkeuksissa, ja uusi israelilainen asejärjestelmä korjaa puutteen.
Ronkainen toteaa, että Suomella on vahva ja hyvä asearsenaali jo nyt.
– Ilmapuolustuksen osalta puolustuskyky on ollut hieman ohuempi, mutta Daavidin linko paikkaa sen aukon. Tämän jälkeen puolustuksen puutteeksi voidaan katsoa lähinnä jalkaväkimiinat tai sitä vastaava asejärjestelmä.
Suomi liittyi maamiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2012 eduskunnan päätöksellä. Nyt miinakiellosta irtautumisesta keskustellaan vilkkaasti ja siitä irtautumista vaaditaan jopa kahdella eri kansalaisaloitteella. Ottawan sopimuksesta irtautumista vaativa aloite on jo kerännyt yli 50 000 nimeä ja etenee siten eduskuntakäsittelyyn.
Pohjoismaissa tulee olemaan vahvat ilmavoimat lähivuosina, kun Nato-liittolaismaat Norja, Tanska ja Suomi saavat päätökseen F-35-hävittäjähankintansa. Pohjoismaiden ilmavoimat ovat myös sitoutuneet aiempaa yhtenäisempään yhteistyöhön.
– Ilmaherruus pystytään jatkossa toteuttamaan Nato-yhteistyökuvion kautta, Ronkainen toteaa.
Suomi varautuu laajalla rintamalla
Suomen puolustuksen vahvistaminen on tärkeää, koska toimintaympäristö on epävakaa ja vaikeasti ennakoitavissa. Siten turvallisuustilanne voi heikentyä nopeastikin.
Tavallisen kansalaisen kannalta uusi tilanne ei kuitenkaan edellytä erityistoimia, Ronkainen sanoo ja toteaa, että uhkakuvien lietsominen on turhaa.
– Yleinen varautuminen häiriöihin on tietysti järkevää ja viisasta. Kuten pitkin vuotta on paljon puhuttu, kotivaran on syytä olla kunnossa. Sanoisin, että yksittäisen kansalaisen ei tarvitse huolehtia muusta kuin siitä, että omat tarpeet on hoidettu niin, että kotona selviää 2-3 vuorokautta, mikäli jokin toiminto lakkaa pelaamasta.
– On siis hyvä muistaa, että emme puhu pelkästään sodan uhasta, vaan matkan varrella voidaan nähdä häiritsevää kiusantekoa, kuten kyberoperaatioita. Siksi kaikkeen kannattaa varautua.
Tunnetusti Venäjä harjoittaa laaja-alaista vaikuttamista koko EU:ssa. Suomessa on kuitenkin varauduttu laajalla rintamalla vastaamaan ulkopuolisen toimijan vaikuttamisyrityksiin.
Keskeisiä tekijöitä ovat ajan tasalla oleva ja päivittyvä lainsäädäntö, ennakoiva ohjaus ja valvonta sekä tiivis viranomaisyhteistyö, joka kattaa myös yhteistyön elinkeinoelämän suuntaan. Kyberturvallisuudessa Suomi on jo nyt yksi maailman huippumaita.
Turvallisuus on yhteiskunnan peruspilari
Turvallisuus on yhteiskuntamme peruspilari. Nato-jäsenyyden ja monien muiden kansainvälisten kumppanuuksien ansiosta Suomen turvallisuus on selvästi parantunut ja kynnys hyökätä Suomeen on korkealla.
Turvallisuuden ylläpitäminen kuitenkin maksaa. Suomi täyttää jo nyt Naton suosituksen käyttää BKT:sta kaksi prosenttia puolustukseen. Vuoden 2023 puolustusbudjetti oli jo noin 2,4 prosenttia BKT:sta. Tästä huolimatta puolustusmenoihin kohdistuu kasvupainetta. Naton sisällä puhutaan jo vaatimusten nostamisesta.
Puolustusmenojen lisäämiseen liittyy haasteita tilanteessa, jossa hallitus sopeuttaa Suomen taloutta myös menosäästöillä laajalla sektorilla.
– Itse en näe, että pelkästään suorilla leikkauksilla voitaisiin lisätä rahaa puolustukseen, joten uutta velkaakin jouduttaneen ottamaan jossain vaiheessa, kunhan vanhaa velkaa on maksettu pois, Ronkainen sanoo.
Hän toteaa, että puolustusbudjetin kasvattamisessa on otettava käyttöön kaikki tarvittavat elementit.
– Puolustuksesta ei voida tinkiä tai säästää, se on täysin väärä paikka. Nyt on varauduttava kaikkeen mahdolliseen laajalla arsenaalilla.
