PS ARKISTO
Ronkainen panostaisi huoltovarmuuteen ja infrahankkeisiin EU:n kautta: “Suomi ei voi olla pelkkä laskujen kuittaaja EU:ssa”
Iltalehti uutisoi, että EU-lähteiden mukaan Suomella olisi nykyisessä geopoliittisessa asemassaan hyvät perusteet hakea EU-rahoitusta infrahankkeisiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen katsoo, että huoltovarmuutta edistäviin hankkeisiin pitää panostaa nyt.
– EU:n CEF-rahastossa on 33,7 miljardia euroa, joista Suomen olisi nyt mahdollisuus saada osansa. Infra on siinä kunnossa, että se tarvitsee merkittäviä panostuksia, ja toimivat yhteydet ovat muuttuneen puolustuspolitiikankin kannalta entistä tärkeämpiä, Jari Ronkainen perustelee.
Suomi onnistunut Ruotsia heikommin
Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan Ruotsi on panostanut ja kyennyt saamaan merkittävästi enemmän tukea infrahankkeisiin, mutta Suomen potentiaali tukiin on kasvanut. Eilen myös komissaari Jutta Urpilainen (sd.) peräänkuulutti Suomen voimakkaampaa ennakkovaikuttamista EU:n suuntaan.
– Kansallisen edunvalvonnan aika on nyt. Suomi ei voi olla pelkkä laskujen kuittaaja EU:ssa, vaan silloin kun tarve vaatii, niin myös meidän on saatava tukea. Muuttunut rooli niin EU:n kuin Natonkin ulkorajana tarkoittaa, että Suomen kehittämiseen on panostettava myös kansainvälisesti, Ronkainen sanoo.
Odotukset korkealla hallituksen suhteen
Ronkainen näkee, että hallitusneuvotteluita käyvällä puoluekokoonpanolla voitaisiin saavuttaa sellainen puolustusmyönteinen hallitus, jolla on mahdollisuus ja halukkuus panostaa Suomen infraan ja huoltovarmuuteen.
– Odotukseni ovat korkealla, että jos hallitus syntyy neuvotteluita käyvien puolueiden pohjalta, niin lähtökohdat niin puolustuksen kuin muunkin kansallisen edun valvontaan ja ajamiseen ovat paremmat kuin aiemmin, Ronkainen kertoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- infrahankkeet hallituskoalitio infra Petri Sarvamaa EU-rahoitus edunvalvonta Euroopan unioni Hallitusneuvottelut Jari Ronkainen Jutta Urpilainen Ruotsi Huoltovarmuus Puolustuspolitiikka nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Europarlamentaarikko Huhtasaari: EU:n ulkoraja-alueiden kehittämiseen tulee suunnata riittävästi varoja
Uusia EU-tukipaketteja tulossa heti eduskuntavaalien jälkeen – Purra: Suomen ajettava voimakkaammin omaa etuaan
Nyt tuli vaalikauden härskein veto: Ensin valtiovarainministeri kehotti kansaa tinkimään elintasosta – heti sen jälkeen hallitus ilmoitti tuplaavansa kehitysavun ilmastorahat
Hallitus lykkii Suomea jälleen uuden EU-tukimekanismin maksajaksi – Jani Mäkelä: Vihreä siirtymä muistuttaa Turhapuro-sketsiä
Hallitusohjelman kasaaminen etenee – Purra: Lisää työtä ja yrittämistä Suomeen – ”Jotta työ kannattaa ja myös palkitsee”
Hallitusneuvottelujen kolmas viikko meneillään, huono taloustilanne nostaa vaikeuskerrointa – ”Rahaa ei ole”
Suomalainen sotilasosasto korkeaan valmiuteen osana EU:n taisteluosastoa – Junnila: “Taisteluosasto soveltuu esimerkiksi jonkin keskeisen kohteen turvaamiseen”
Perussuomalaiset: Suomi on tehnyt ryhtiliikkeen EU-vaikuttamisessa
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.