Perussuomalaiset kansanedustajat ja Ylen hallintoneuvoston jäsenet Jari Ronkainen ja Olli Immonen ovat ottaneet kantaa Iltalehden ja Ylen välillä käytävään sanasotaan.
– Iltalehden mukaan Ylen ensi vuonna 10 miljoonalla eurolla kasvavasta budjetista huolimatta paisuva yleisradioyhtiö ei ole mikään luonnonlaki, kansanedustajat muistuttavat.
He ottavat vertailukohteeksi Tanskan, jossa yleisradioyhtiön rahoitusta on leikattu 20 %:lla.
– Tanskan malli on harkitsemisen arvoinen sillä kaikkea ei voida tarjota kaikille. Alueellinen uutisointi ja viittoma- tai selkokieliset uutiset ovat esimerkkejä sellaisesta ohjelmatuotannosta, jota kaupallinen ei voi tarjota. Yle voisi keskittyä näihin sisältöihin, kaikenlaiset kulttuurihömpän seuraajat voivat puolestani maksaa siitä erikseen, Ronkainen toteaa.
“Kun kaupallisetkin toimijat joutuvat painimaan alan suhdanteiden kanssa, niin miksi Yleisradioon pitäisi pumpata verovaroja yhä enemmän?”
– Tässä taloudellisessa tilanteessa ja valtion ottaessa velkaa Ylen rahoitusta ei pitäisi nostaa mistään syystä. Toiminnassa on edelleen tehostamisen varaa. Kun kaupallisetkin toimijat joutuvat painimaan alan suhdanteiden kanssa, niin miksi Yleisradioon pitäisi pumpata verovaroja yhä enemmän, kysyy Immonen.
Yle vastaa Iltalehden kritiikkiin ilmoittamalla, että tarve riippumattomalle medialle on suurempi kuin koskaan. Lisäksi Yle kertoo, että eduskunnassa on ollut konsensus vahvasta Ylestä ja että suomalaiset ovat olleet tyytyväisiä Ylen toimintaan julkisen palvelun tehtävässään.
– Yle toteaa, että tarve riippumattomalle medialle on suurempi kuin koskaan, mutta samalla se itse syyllistyy todistetusti puolueelliseen tiedonvälitykseen veronmaksajien kustannuksella. Esimerkiksi maahanmuuttoasioiden käsittely Ylessä on ollut niin vajavaista, varovaista ja asenteellista, että kansalaiset ovat sen vuoksi joutuneet hakemaan yhä enemmän tietoa niin kutsutuista vaihtoehtomedioista. Yle on osin itse syypää nykytilanteeseen mediakentällä, Immonen kertoo.
– Iltalehti on oikeassa kritisoidessaan Yleä. Yle astuu kaupallisten toimijoiden varpaille verorahoitteisen budjetin turvin ja on suurelta osalta onnistunut jymäyttämään sekä kansaa että päättäjiä muka-korvaamattomasta asemastaan. Asioiden ei kuitenkaan ole pakko olla juuri näin, Ronkainen sanoo.
