LEHTIKUVA
Ronkainen: Hanko-Hyvinkää-radan sähköistäminen parantaisi liikenneturvallisuutta
Perussuomalainen kansanedustaja sekä liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Jari Ronkainen on tänään jättänyt kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi koskien pitkään suunniteltua Hyvinkää-Hanko-radan sähköistämistä.
Merkittävien kansantaloudellisten vaikutusten lisäksi Ronkainen ottaa esille hankkeen ympäristönäkökulmat, sillä hallitus on sitoutunut EU:ssa sovittuihin ilmasto- ja energiatavoitteisiin, joissa liikenteen päästöille esitetään tiukkoja vähennyksiä.
– Liikennepäästöjen kannalta merkittävää olisi korvata osa Hanko-Mäntsälä-tien rahtikuljetuksista raiteille. Samalla parannetaan liikenneturvallisuutta, kun saadaan valtatien raskaan liikenteen osuutta vähennettyä, Ronkainen toteaa.
Eroon vaarallisista tasoristeyksistä
Etenkin Raaseporin onnettomuuden jälkeen tasoristeysten turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. Ministeriö on aloittanut tasoristeysten turvallisuuden parantamisohjelman, jossa vaaralliset tasoristeykset kartoitetaan yksi kerrallaan toimenpiteitä varten.
– Kustannustehokkuuden kannalta on järjetöntä korvata tasoristeyksiä yksi kerrallaan. Hanko-Hyvinkää-radan sähköistämisellä päästäisiin samalla kertaa eroon useista vaarallisista tasoristeyksistä, joita on etenkin Hanko-Karjaa-rataosuudella, Ronkainen kertoo.
Elinvoimaa alueen yritystoiminnalle
Ronkainen näkee hankkeessa positiivisia talousvaikutuksia ei pelkästään Länsi-Uudellemaalle, vaan laajemmallekin työssäkäyntialueelle.
– Toteutuessaan hanke tukisi Hangon sataman kasvavaa vienti- ja tuontitoimintaa, loisi lisää elinvoimaa alueen yritystoiminnalle sekä yhdistäisi Uudenmaan poikittaisliikenteen Helsinki-Oulu-pääväylään ja palvelisi näin valtakunnallisestikin ihmisten ja rahdin kuljetusta, sanoo Ronkainen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Puomijärjestelmien toteuttaminen 2500 risteykseen veisi vuosikymmeniä – Juho Eerola ehdottaa keveämpiä turvaratkaisuja
Ronkainen ja Slunga-Poutsalo tyytyväisiä Hanko-Hyvinkää-radan sähköistämiseen
Viikon suosituimmat
Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”
Keskustan eduskuntaryhmästä perussuomalaisiin siirtynyt kansanedustaja Pekka Aittakumpu haluaa elää Suomessa, jossa nuorilla riittää uskoa tulevaisuuteen ja rohkeutta perustaa perheitä ja synnyttää lapsia. Aittakummun mielestä perussuomalaiset toimii ainoana uskottavana vastavoimana perhearvoja murentaville vasemmalta tuleville ideologioille, mitä muut puolueet eivät halua tai pysty tekemään.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Visegradin uutisdokumentti järjestäytyneestä poliittisesta islamista: Poliittinen islam ei kuulu uskonnonvapauden piiriin
Uutisdokumentissa haastatellaan eri maiden europarlamentaarikoita tavoista, joilla poliittisen islamin aiheuttamiin uhkiin voidaan puuttua. Dokumentissa tuodaan esiin myös qatarilainen raha, jolla rahoitetaan suurmoskeijoita ja poliittista islamia edistäviä hankkeita. Rahaa koordinoidaan Qatar Charity -järjestön välityksellä. Suunvuoron saa myös perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen. Hän nostaa esiin radikalisoivat saarnat moskeijoissa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön
Kolmen tunnin keskustelu Joe Roganin kanssa onnistui näyttämään inhimillisen puolen Donald Trumpista. Jutellessaan UFC-selostajana tunnetun Roganin kanssa vapaaottelusta Trump ei vaikuttanut poliitikolta vaan kamppailu-urheilufanilta. Keskustelussa käytiin läpi myös poliittisia aiheita, kuten maailmankauppa, energiatalous, sodat ja vaalivilppi.
Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä
Ruotsissa järjestettiin viikko sitten mielenosoituksia, joissa kunnioitettiin Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistoa.
Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa
Pelkästään Syyriasta on tullut 4,5 miljoonaa ihmistä Eurooppaan hakemaan turvaa ja parempaa elämää vuoden 2015 jälkeen. Suhtautuminen turvapaikanhakijoihin ja luvattomaan siirtolaisuuteen on kuitenkin muuttunut radikaalisti EU:n alueella vajaassa vuosikymmenssä. Nyt ainakin vaille turvapaikkaa jääneet halutaan palauttaa takaisin kotimaihinsa.