Kalifornian trendikkäät kansalaiset ovat käyneet puolustuskyvyttömien robottiautojen kimppuun. Tämä on viranomaisten korutonta kertomaa. Osansa on saanut myös turvallisuusrobotti, jonka sensorit sokaistiin soosilla. Kaiken takana saattaa lymytä pelko ihmistyöpaikkojen kadosta.
Sinänsä ei ole ihme, että robottien kippuun käydään juuri Kaliforniassa. Siellä nimittäin on – erityisesti Piilaakson alueella – paljon robotteja. San Fransiscon eteläpuolella kun sattuu olemaan eräs maailman uuden tekniikan kehdoista.
Science Alert -lehden mukaan hyökkäykset robotteja vastaan saattavat johtua siitä, että odottamattoman nopeasti kulkeva tekniikan kehitys voi johtaa massatyöttömyyteen ja itse asiassa uhkaa jo nyt ihmisten työpaikkoja. Ammattiautoilijat on pitkään nähty robotisaation ensimmäisten uhrien joukossa, joten on ymmärrettävää, että vaikkapa taksinkuljettajat katsovat robottiautoja erityisen pahalla silmällä.
Kalifornian liikennevirasto (DMV) onkin kirjannut kansiinsa tapauksen, jossa itsekseen köröttevä pikku-Chevrolet oli liikennevaloissa pysähtynyt tavallisen taksiauton taakse. Taksisuhari oli joutunut mielenkuohun valtaan, noussut autostaan ja pannut samantien ranttaliksi. Aikansa letukkaa nyrkeillä moukaroituaan hän oli saanut takaikkunan rikki. Henkilövahingoilta kuitenkin säästyttiin.
Itsestään ajaville autoille on sattunut vasta kuusi onnettomuutta, joista kaksi on johtunut juuri kansalaisten hyökkäyksistä.
Huonosti kävi myös turvallisuusrobotille, joka surrasi vahdissa virastorakennuksen edessä: Pahaa-aavistamaton robotti kaadettiin nurin ja sen sensorit sotkettiin barbeque-kastikkeella. Näin siis hyvinvoivassa Kaliforniassa.
Science Alert kysyykin, ampuvatko vihaiset kansalaiset omaan jalkaansa rökittäessään robotteja. Turvarobotti kun takaa miellyttävän työympäristön ja itsestään ajava auto säästää monta ihmishenkeä liikenteessä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
