
Rikollispomo ensimmäistä kertaa käräjillä vihollisjengiläisten murhista – ankarat tuomiot odottavat nuoria syytettyjä Tanskassa
Tanskassa on meneillään harvinainen murhaoikeudenkäynti viittä ruotsalaista Dödspatrullen-jengin (DP) jäsentä vastaan. Miehet ovat syytteessä kahden Shottaz-jengin jäsenen ampumisesta Kööpenhaminassa kesäkuussa 2019. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun rinkebyläisen jengin pomoa uhkaa rangaistus murhasta, kertoo Svenska Dagbladet.
Dödspatrullen från Rinkeby ja Shottaz -rikollisjengien välienselvittely ja taistelu huumereviireistä on jatkunut vuodesta 2015. Myös Shottaz-jengin juuret ovat Rinkebyn ongelmalähiössä. Murhissa ja niitä seuraavissa kostoissa on kuollut ainakin 10 jengiläistä.
Nyt Århusissa käytävässä oikeudenkäynnissä on kyse kesäkuussa 2019 Herlevissä, Kööpenhaminan kyljessä tapahtuneesta kahden Shottaz-jengiläisen kuolemaan johtaneesta väijytyksestä. Kolmas kohteena ollut henkilö onnistui pakenemaan tappajia. Viisi syytettyä ovat 18, 19, 20, 22 ja 25 -vuotiaita.
Nyt 22-vuotiaan DP-rikollispomon ura alkoi jo 15-vuotiaana ja hän saanut tuomion muun muassa törkeästä pakottamisesta sekä ase- ja huumerikoksista. Alkuvuodesta 2019 hänet tuomittiin Shottaz-jengiläisen pahoinpitelystä ja virtsaamisesta tämän kasvoille.
Syytetyt kiistävät
Todisteet epäiltyjä vastaan ovat vahvat, sillä mahdolliset tekijät eivät kaikessa kiireessä onnistuneet polttamaan varastettua Audi S4 -pakoautoaan. Audista löytyneissä vaatteissa ja käsineissä oli epäiltyjen dna:ta. Tavaroiden joukossa oli myös kenkäpari, jossa oli toisen surmansa saaneen verijälkiä.
Poliisi on omissa tutkimuksissaan pystynyt yhdistämään tekoon AK-47 -tyyppisen rynnäkkökiväärin sekä pistoolin. Teko tallentui myös paikallisen asukkaan ottamalle videolle. Kuvista näkyy, kuinka eräs murhaajista ampuu useampia laukauksia toista surmansa saanutta kohti. Myös pakoauto on tunnistettavissa kuvista.
Syytetyt kiistävät osallisuutensa murhiin ja ilmoittavat, että heidät on lavastettu mukaan rikokseen. Epäiltyjen pidätykseen johtaneissa tutkimuksissa on hankittu tietoja ja käytetty toimintatapoja, jotka poliisi pitää Tanskan lain sallimissa rajoissa poissa julkisuudesta. Langettava tuomio ei ole kuitenkaan kirkossa kuulutettu, sillä Tanskassa todisteketjun pitää murharikoksissa olla aukoton.
Nuoret murhaajat
Oikeudenkäynti ei ole Tanskassa harvinainen ainoastaan siksi, että kyse on kahden ulkomaalaisen murhasta, vaan myös siksi, että jengimurhat harvoin päätyvät vaikenemisen ja pelon vuoksi käräjille. Poliisi epäilee, että DP jälleen kerran käytti nuoria tappajia eliminoidakseen kilpailijoitaan tuottoisasta huumekaupasta.
– Olemme kerta toisensa jälkeen havainneet, kuinka jengi käyttää hyväkseen rikollisella urallaan eteenpäin pyrkiviä nuoria, koska nämä saavat Ruotsissa teoistaan aikuisia lyhyemmän tuomion. Heitä käytetään ääritapauksissa myös murhaajina, sanoo Tukholman poliisin tiedusteluyksikön päällikkö Stephan Kiernan Svenska Dagbladetissa.
Tanskassa alle 21-vuotiaat rikolliset eivät saa alennusta tuomioihinsa, toisin kuin siis Ruotsissa. Tämä on tullut ilmeisenä yllätyksenä Kööpenhaminassa murhista syytetyille viidelle ruotsalaiselle, joista vain yksi oli tekohetkellä yli 21-vuotias. Nuorin jengiläisistä oli tekohetkellä vasta 17-vuotias ja häneltä pääsi poliisilähteiden mukaan itku, kun ymmärsi mitä tuleman pitää. Tanskassa murhasta tuomitaan 8-16 vuotta vankeutta. Myös elinkautinen on mahdollinen.
– Jengirikosten selvittäminen on ensiarvoisen tärkeätä oikeuslaitoksen uskottavuuden kannalta. Jokainen ratkaistu tapaus sitä paitsi vähentää uusia rikoksia, sanoo Kiernan.
Vaikenemisen kulttuuri
Murhakuulusteluissa viranomaiset kuulevat useimmiten sanat ”en kommentoi”. Täysin riippumatta siitä, onko kyseessä uhrin läheinen, todistaja tai rikoksesta epäilty. Vaikenemisen kulttuuri on tiukasti sidoksissa jengimurhiin. Puhumattomuus on poliisille ja syyttäjälle todellinen ongelma.
Tanskassa Herlevin murhaoikeudenkäynti jatkuu koko elokuun ajan. Todisteet varsinkin DP-jengin johtohahmoa vastaan ovat dna-näytteitä myöten vahvat. Koko Dödspatrullen-jengin kannalta hankalaksi saattaa muodostua se, että rikollisjärjestön johtonelikosta kaksi istuu jo Ruotsissa tuomiota huumerikoksista ja kolmas jäi elokuussa samasta syystä kiinni poliisin ratsiassa Espanjassa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Herlev omerta Vaikenemisen kulttuuri Stephan Kiernan alaikäisten rikostuomiot jengimurhat jengiampumiset Shottaz huumereviirit Dödspatrullen vaikeneminen Tensta Rinkeby Kööpenhamina rikollisjengit ongelmalähiöt huumekauppa Jengirikollisuus Tukholma Tanska
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsissa 12-vuotias pikkutyttö kuoli jengiläisten ampumaan luotisateeseen

Ruotsissa yhä suurempi riski tulla ammutuksi vahingossa – laukausten määrä tuplaantunut julkisilla paikoilla

Rinkebyn Robin Hood vaatii rikkailta rahaa ongelmalähiöiden jenginuorille

Jengirikolliselle syytteet törkeistä huume- ja aserikoksista – syyttää poliisia vainosta

Ruotsin poliisi ennakoi rikollisuuden lähtevän kasvuun pandemian jälkeen

Keskustelu käy taas kierroksilla: ”Jenginuoret ryöstävät ruotsalaisia, koska klaanit eivät suojele heitä”

Jengi potki ruotsalaistyttöä päähän ja videoi teon: “Wallah tappakaa se”

Normiviikko Ruotsin jengirintamalla – kaksi kuollutta ja useampia haavoittuneita

Rinkebyn jengisota avaa näkymän romahtavaan yhteiskuntaan – lapsuuden ystävät, sukulaiset ja naapurit ampuvat toisiaan
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää