LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Rikoksentorjuntaneuvosto kokoontui eilen Poliisihallituksen vieraana. Kokouksen pääaiheena oli nuorten väkivaltarikollisuuden kehitys ja puuttumisen keinot. Keskustelussa painottuivat tavoitteiden ja keinojen lisäksi konkreettiset toimenpiteet, joita poliisi on tehnyt ja tekee nuorisorikollisuuden estämiseksi.
Poliisin tilastot kertovat, että nuorten väkivaltarikollisuus oli vuonna 2024 suunnilleen samalla tasolla kuin edellisvuonna 2023. Sekä alle 15-vuotiaiden että 15–17-vuotiaiden rikosepäilyjen määrä pysyi edellisvuoden tasolla ja 18–20-vuotiailla määrä laski. Alaikäisiä koskevien rikosepäilyjen määrä oli vuonna 2024 lähes kolminkertainen vuoteen 2015 verrattuna, kun taas 18–20-vuotiailla suuria muutoksia ei tällä aikavälillä ole tapahtunut.
– Poliisi on miettinyt laaja-alaisesti nuorisorikollisuuden torjuntaa ja toimenpiteiden kohdentamista. Entistä tehokkaampi rikostutkinta, rikoskierteen katkaisemiseen tähtäävät toimenpiteet, avun ja tuen piiriin ohjaaminen sekä viranomaisten välinen sujuva yhteistyö ovat esimerkkejä tunnistetuista keinoista, poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki kertoo.
Nuoret, joilla on haasteita elämänsä hallinnassa, päihteiden käytössä ja koulunkäynnissä, ovat alttiita epäasialliselle vaikuttamiselle myös verkossa. Selkeä johtopäätös on, että verkossa tulisi olla enemmän turvallisia aikuisia. Tätä ajatellen poliisi on kehittänyt pelipoliisitoimintaa, jolla se lisää tavoitettavuutta, näkyvyyttä ja läsnäoloa verkossa. Pelipoliisitoiminnalla on sekä rikollisuutta ennalta estävä että rikostorjuntaa tukeva rooli.
Poliisin toinen merkittävä ennalta estävän toiminnan muoto on valtakunnallinen koulupoliisitoiminta. Lounais-Suomen poliisilaitokselle perustettu Koulu25-ryhmä pitää tänä vuonna online-oppitunteja kaikille Suomen perusopetuksen ja toisen asteen oppilaille. Poliisin kunnianhimoinen tavoite on kohdata maamme kaikki koululaiset tämän vuoden aikana joko kasvotusten tai etäyhteydellä. Poliisi myös vierailee kouluilla entistä useammin tavoitteena tavata nuoria ja kuulla heidän ajatuksiaan.
– Haluamme myös tehdä nuorisorikollisuuden torjuntatyötä näkyväksi. Tiedotamme ilmiön kehittymisestä, poliisin havainnoista ja toimenpiteistä sekä ennalta estävästä työstä, Koskimäki toteaa.
Nuoriso- ja jengirikollisuutta ehkäisevän ja torjuvan toimenpideohjelman keskeinen tavoite on puuttua rikolliseen käyttäytymiseen nopeasti ennen rikosprosessia, sen aikana ja sen jälkeen. Tässä keskeisessä roolissa on moniammatillinen viranomaisten yhteistyö ja lastensuojelu.
– Moniammatillinen lähestymistapa nuorten rikoksiin on todettu onnistuneeksi useissa tutkimuksissa. Eri vaiheissa tarjottavaa moniammatillista tukea tuleekin laajentaa ja vakiinnuttaa. Varhaisen vaiheen ankkuritoiminnan lisäksi tarvitaan toistuvasti ja vakavia rikoksia tekeville nuorille suunnattua toimintamallia syvän rikos- ja päihdekierteen katkaisemiseksi, rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja, professori Sakari Melander painottaa.
– Myös jengeihin rekrytoitumisen ehkäiseminen ja väkivallan kierteiden ennaltaehkäisy on huomioitu ohjelmassa. Toimien toteutus on jo käynnistynyt tai käynnistymässä. Nopea reagointi edellyttäisi myös viranomaisten välisen tiedonvaihdon esteisen purkamista tai ainakin ohjeistusten täsmentämistä, arvioi Melander.
Rikoksentorjuntaneuvoston kausi 2024–2027 painottuu erityisesti hallituksen nuoriso- ja jengirikollisuutta ehkäisevän toimenpideohjelman toteutukseen, koordinointiin ja seurantaan. Rikoksentorjuntaneuvosto on oikeusministeriön yhteydessä toimiva valtioneuvoston asiantuntija- ja yhteistyöelin, joka suunnittelee ja toteuttaa toimia rikollisuuden ehkäisemiseksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus esittää vuoden 2025 talousarvioesityksessä oikeusministeriön hallinnonalalle määrärahoja kaikkiaan 1,2 miljardia euroa. Kokonaismäärärahan taso on 26 miljoonaa euroa enemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei huomioida. Lisärahoitusta varattiin muun muassa vankiloiden turvatekniikkaan.
Viikon suosituimmat
Sosiaalisessa mediassa kuuluisaksi tullut ylikomisario Jari Taponen on eronnut poliisin palveluksesta. Hän on perustanut oman konsulttiyrityksen, joka tarjoaa palveluksiaan muun muassa kaupungeille ja medialle. Erosta ilmoittaessaan Taponen syytti Helsingin poliisin johtoa politisoitumisesta ja poliisien vaientamisesta. Myös Taposta itseään on syytetty poliisityön politisoimisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta. Tässä jutussa on yhteenveto ylikomisario Taposen värikkäästä urasta poliisina.
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.
Suomen yliopistoja riivaa sekin epäkohta, että eritaustaiset väestönosat eivät ole samalla tavalla edustettuina korkeakouluissa. Jyväskylän yliopisto on keksinyt epäkohtaan mainion ratkaisun: tehdään suomea toisena kielenä koulussa lukeneille oma väylä yliopistoon. Näin pystytään vastaamaan “muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa".
Kurdien terroristijärjestö PKK lopetti aseellisen taistelun Turkissa ja avasi samalla aivan uusia näkymiä maailman suurimmalle etniselle ryhmälle ilman omaa valtiota. Poliittinen ratkaisu luo pohjan kurdien valtiolliset rajat ylittävän asuinalueen rauhoittumiselle. Turvallinen tila mahdollistaa pakolaisiksi lähteneiden paluun rakentamaan kotiseutunsa ja kansansa uutta tulevaisuutta.
