LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Rikoksentorjuntaneuvosto kokoontui eilen Poliisihallituksen vieraana. Kokouksen pääaiheena oli nuorten väkivaltarikollisuuden kehitys ja puuttumisen keinot. Keskustelussa painottuivat tavoitteiden ja keinojen lisäksi konkreettiset toimenpiteet, joita poliisi on tehnyt ja tekee nuorisorikollisuuden estämiseksi.
Poliisin tilastot kertovat, että nuorten väkivaltarikollisuus oli vuonna 2024 suunnilleen samalla tasolla kuin edellisvuonna 2023. Sekä alle 15-vuotiaiden että 15–17-vuotiaiden rikosepäilyjen määrä pysyi edellisvuoden tasolla ja 18–20-vuotiailla määrä laski. Alaikäisiä koskevien rikosepäilyjen määrä oli vuonna 2024 lähes kolminkertainen vuoteen 2015 verrattuna, kun taas 18–20-vuotiailla suuria muutoksia ei tällä aikavälillä ole tapahtunut.
– Poliisi on miettinyt laaja-alaisesti nuorisorikollisuuden torjuntaa ja toimenpiteiden kohdentamista. Entistä tehokkaampi rikostutkinta, rikoskierteen katkaisemiseen tähtäävät toimenpiteet, avun ja tuen piiriin ohjaaminen sekä viranomaisten välinen sujuva yhteistyö ovat esimerkkejä tunnistetuista keinoista, poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki kertoo.
Nuoret, joilla on haasteita elämänsä hallinnassa, päihteiden käytössä ja koulunkäynnissä, ovat alttiita epäasialliselle vaikuttamiselle myös verkossa. Selkeä johtopäätös on, että verkossa tulisi olla enemmän turvallisia aikuisia. Tätä ajatellen poliisi on kehittänyt pelipoliisitoimintaa, jolla se lisää tavoitettavuutta, näkyvyyttä ja läsnäoloa verkossa. Pelipoliisitoiminnalla on sekä rikollisuutta ennalta estävä että rikostorjuntaa tukeva rooli.
Poliisin toinen merkittävä ennalta estävän toiminnan muoto on valtakunnallinen koulupoliisitoiminta. Lounais-Suomen poliisilaitokselle perustettu Koulu25-ryhmä pitää tänä vuonna online-oppitunteja kaikille Suomen perusopetuksen ja toisen asteen oppilaille. Poliisin kunnianhimoinen tavoite on kohdata maamme kaikki koululaiset tämän vuoden aikana joko kasvotusten tai etäyhteydellä. Poliisi myös vierailee kouluilla entistä useammin tavoitteena tavata nuoria ja kuulla heidän ajatuksiaan.
– Haluamme myös tehdä nuorisorikollisuuden torjuntatyötä näkyväksi. Tiedotamme ilmiön kehittymisestä, poliisin havainnoista ja toimenpiteistä sekä ennalta estävästä työstä, Koskimäki toteaa.
Nuoriso- ja jengirikollisuutta ehkäisevän ja torjuvan toimenpideohjelman keskeinen tavoite on puuttua rikolliseen käyttäytymiseen nopeasti ennen rikosprosessia, sen aikana ja sen jälkeen. Tässä keskeisessä roolissa on moniammatillinen viranomaisten yhteistyö ja lastensuojelu.
– Moniammatillinen lähestymistapa nuorten rikoksiin on todettu onnistuneeksi useissa tutkimuksissa. Eri vaiheissa tarjottavaa moniammatillista tukea tuleekin laajentaa ja vakiinnuttaa. Varhaisen vaiheen ankkuritoiminnan lisäksi tarvitaan toistuvasti ja vakavia rikoksia tekeville nuorille suunnattua toimintamallia syvän rikos- ja päihdekierteen katkaisemiseksi, rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja, professori Sakari Melander painottaa.
– Myös jengeihin rekrytoitumisen ehkäiseminen ja väkivallan kierteiden ennaltaehkäisy on huomioitu ohjelmassa. Toimien toteutus on jo käynnistynyt tai käynnistymässä. Nopea reagointi edellyttäisi myös viranomaisten välisen tiedonvaihdon esteisen purkamista tai ainakin ohjeistusten täsmentämistä, arvioi Melander.
Rikoksentorjuntaneuvoston kausi 2024–2027 painottuu erityisesti hallituksen nuoriso- ja jengirikollisuutta ehkäisevän toimenpideohjelman toteutukseen, koordinointiin ja seurantaan. Rikoksentorjuntaneuvosto on oikeusministeriön yhteydessä toimiva valtioneuvoston asiantuntija- ja yhteistyöelin, joka suunnittelee ja toteuttaa toimia rikollisuuden ehkäisemiseksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus esittää vuoden 2025 talousarvioesityksessä oikeusministeriön hallinnonalalle määrärahoja kaikkiaan 1,2 miljardia euroa. Kokonaismäärärahan taso on 26 miljoonaa euroa enemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei huomioida. Lisärahoitusta varattiin muun muassa vankiloiden turvatekniikkaan.
Viikon suosituimmat
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.
