Riikka Slunga-Poutsalo: Asiat ovat tasapainossa

Neljän suurimman puolueen puoluesihteerit osallistuivat Ajatushautomon ja Kalevi Sorsa -säätiön järjestämään puoluesihteeripaneeliin SuomiAreenalla tiistana 14.7. Keskustelijoina olivat perussuomalaisten Riikka Slunga-Poutsalo, kokoomuksen Minna Arve, keskustan Timo Laaninen sekä sosialidemokraattien Reijo Paananen. Paneelin juonsi Kalevi Sorsa -säätiön Mikko Majander.

– Meillä on asiat täydellisesti tasapainossa, toisin kuin julkisuudessa usein halutaan antaa ymmärtää. Perussuomalaiset täyttää tänä vuonna 20 ja kuluneiden neljän vuoden aikana olemme kasvaneet suureksi eduskunta- ja kuntapuolueeksi. Näin nopea kasvu totta kai tuo mukanaan myös kasvukipuja, mutta viimeisten parin vuoden aikana negatiivinen julkisuus on mielestäni vähentynyt. Meillä on Suomen paras kenttäväki, joiden kanssa on ollut ilo olla tekemisissä, Slunga-Poutsalo summaa puolueen nykytilan.

Suomen poliittinen kulttuuri ei vieläkään kovin avointa

Perussuomalaisilla tilanne muihin suuriin puolueisiin verrattuna on siinä mielessä hieman erilainen ja erikoinen, että monet puolueen toimijat ovat kokeneet todella vaikeaksi tulla ulos kaapista ja tunnustaa olevansa perussuomalainen, koska puolueesta luodut mielikuvat ovat vieläkin niin hirvittävän vääriä ja vääristyneitä.

– Voiko olla todellisuutta tänä päivänä, että Suomen toiseksi suurimman puolueen toimija ei uskalla mennä kunnanvaltuuston kokoukseen, koska auto rikotaan tai postilaatikko tärvellään sinä aikana? Vain siksi, että on jotain mieltä. Ei Suomen poliittinen kulttuuri vieläkään ole niin kovin avointa, Slunga-Poutsalo pohtii.

Slunga-Poutsalo on itse seurannut nuorten poliittista aktivoitumista ja sitä, mitä nuorille kouluissa opetetaan politiikasta. Se on hyvin vähän, ja sekin vähä saattaa olla opettajan omien poliittisten silmälasien läpi värittynyttä.

– Aika moni lähtee politiikkaan mukaan silloin, kun omalla kylällä tapahtuu jotain itseä kuohuttavaa. Yläasteikäisellä nuorella on valtava tiedon tarve, ja jos sitä tietoa ei saa koulusta, sitten se haetaan nettimedian kautta, jossa se voi olla hyvinkin poliittisesti värittynyttä, sanoo Slunga-Poutsalo.

Yhteiset arvot liimaavat yhteen

Jotkut ovat toivoneet puoluepolitiikalta enemmän projektiluontoisuutta, jotta se sopisi paremmin yhteen moniarvoisen yhteiskunnan kanssa. Slunga-Poutsalo toivottaa projektiluontoisuuden tervetulleeksi, mutta se ei sovellu kaikkeen poliittiseen toimintaan, koska puolueessa on kuitenkin yhteiset arvot, jotka liimaavat ihmiset yhteen erimielisyyksistä huolimatta.

– Some-kulttuuri, jossa yhdellä napinpainalluksella saa nettiin jotain, jota ei millään saa peruttua, johtaa aivan uudenlaiseen poliittiseen kulttuuriin. Vanhan poliittisen kulttuurin pitäisi muotoutua paremmin vastaamaan uusia tarpeita, mutta se ei tapahdu helposti eikä nopeasti, arvioi Slunga-Poutsalo.

Poliittista tietoisuutta lisättävä

Puolueen toimijat ja äänestäjät ovat kaksi eri asiaa. Aktiivisen toimijan, joka ei välttämättä itse pyri mihinkään poliittiseen tehtävään, pitää pystyä mukautumaan yhteiseen arvomaailmaan. Äänestäjällä sen sijaan on oikeus liikkua ja tavallaan kilpailuttaa puolueitaan. Kokonaan toinen kysymys on, toteutuuko tämä riittävässä määrin, sillä on paljon ihmisiä, jotka äänestävät aina samaa puoluetta edes tietämättä, että puolueen arvomaailma voi olla hyvinkin kaukana omasta.

– Ihmisten tietoisuutta politiikasta tulisi lisätä juuri siksi, että he tietäisivät, mitä he äänellään saavat, Slunga-Poutsalo sanoo.

Äänestäjille ei pitäisi luvata liikoja

Slunga-Poutsalo on edelleen sitä mieltä, että on poliitikkojen omaa syytä, että kansalaisten luottamus politiikkaan ja poliitikkoihin on hiipunut. Poliitikko usein lupaa vaalien alla äänestäjille kuut ja taivaat, ja on voimakkaasti tiettyjen asioiden puolesta ja toisia asioita vastaan. Valituksi tulemisen jälkeen voi kuitenkin tulla uutta tietoa, jonka perusteella tuota näkemystä on pakko muuttaa ja mielipidettä vaihtaa. Se aiheuttaa totta kai äänestäjässä epävarmuutta, jos poliitikko sitten äänestää eri tavalla kuin on mennyt itse lupaamaan.

– Kyllä silloin on tavallaan äänestäjänsä pettänyt, jos tietyllä tavalla luvannut ja sitten vaihtaakin mielipidettään, vaikka mielipiteen vaihtamiseen olisi miten pätevät syyt, toteaa Slunga-Poutsalo.

Perussuomalaiset ei ole lämmennyt blokkivaaleille järjestelmänä, koska se ei oikein palvele äänestäjää. Tosin vaaliohjelmien puolesta viime eduskuntavaaleista muodostuikin teemallisesti blokkivaalit – perussuomalaiset vastaan kaikki muut.

– Me olemme kolmiulotteisen avaruuden keskellä, siellä missä on ihminen, Slunga-Poutsalo vastaa juontajan kysymykseen, minne perussuomalaiset sijoittuu poliittisella kartalla.