PS ARKISTO
Perussuomalaisen valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan seuraava hallitus joutuu sopeuttamaan julkista taloutta jopa 10 miljardilla eurolla.
– Kun katsotaan miljarditarvetta, joka liittyy pelkästään puolustukseen, ensi vaalikaudella 10 miljardin sopeutustarve ei ole lainkaan liioiteltu, Riikka Purra toteaa Uutissuomalaisen haastattelussa.
Purran mukaan voidaan odottaa, että Nato nostaa jäsenmaiden puolustusta koskevaa määrärahatavoitetta 3–3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Nykyinen tavoite on kaksi prosenttia. Suomi käyttää puolustukseen 2,44 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Suomi tekee puolustukseen liittyvät päätökset tarpeiden perusteella, Purra korostaa.
– Prosentteihin tuijottaminen johtaa hieman harhaan, koska kysyntä on niin kovaa ja tilausajat ovat poikkeuksellisen pitkiä. Suomi tekee omat ratkaisunsa suorituskyvyt edellä. Tarpeita löytyy esimerkiksi maavoimien investoinneista.
Hallitus kokoontuu huhtikuun lopulla puoliväliriiheen. Riihestä odotetaan kasvutoimia, joita valmisteltiin eläkeyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murron johtamassa kasvutyöryhmässä.
Purran mukaan puoliväliriihen valmistelut etenevät hyvin, mutta neuvotteluista ei ole vielä mahdollista kertoa julkisuuteen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa, että liiallisen alijäämän menettelyä ei voida poissulkea, mutta uuden ennusteen perusteella ei vielä ole syytä uusiin sopeutustoimiin.
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) kehottaa Suomea sopeuttamaan lisää julkista talouttaan ja jatkamaan rakenteellisia uudistuksia. Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää tärkeänä, että ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat Suomen taloutta, sillä Suomen julkisen talouden tilanne on haastava.
Hallitus päätti keväällä merkittävistä yli kolmen miljardin euron lisäsopeutuksista hallitusohjelmassa jo sovittujen toimien päälle. Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää hallituksen vahvaa sitoutumista julkisen talouden vakauttamiseen välttämättömänä. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja luottoluokittajat ovat pitäneet Suomen hallituksen talouspolitiikan linjaa oikeana.
Valtion budjetti on ensi vuonnakin alijäämäinen ja takapakki taittuu vasta vuonna 2027. Nyt katseet käännetään kasvuun ja siihen hallitusohjelma antaa mainiot eväät. Hallitus huolehtii talouden rakenteista ja edellytyksistä tehdä työtä. Mutta kasvava ja kestävä hyvinvointi syntyy yksityisellä sektorilla.
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
