Kukkia ja muita muistoesineitä terrori-iskussa surmansa saaneiden kuolinpaikoilla Nizzassa, Ranskassa, 17. heinäkuuta 2016. Ainakin 84 ihmistä kuoli, kun kuorma-auto kaahasi väkijoukkoon Ranskan kansallispäivän juhlassa Nizzassa myöhään torstai-iltana 14. heinäkuuta 2016. Teuvo Hakkarainen moitti jyrkin sanoin iskua, ja sai sen peruina syytteen. / LEhtikuva Martti Kainulainen
Riikka Purra: Suomalaisilta ei saa viedä oikeutta yhteiskunnalliseen keskusteluun eikä mielipiteenvapauteen
”Journalismi on sellaisten asioiden julkaisemista, joita joku ei halua julkaistavan. Muunlainen julkaisutoiminta on PR:ää.” Tämä kuuluisa sitaatti on peräisi George Orwellilta ja se kiteyttää erinomaisesti ne kipukohdat, joista Suomessa ja kaikkialla maailmassa keskustellaan tällä hetkellä. Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra kommentoi kiristyvää sananvapaustilannetta.
Poliittinen järjestelmämme ja suuri osa yhteiskunnallisesta elämästä näyttää pyörivän yhä enemmän sanojen, fraasien ja käsitteiden ympärillä. Ei mene viikkoakaan ilman, että moittivat otsikot kirkuvat jälleen jonkun puhuneen jotenkin väärin.
Usein kyse on siitä, että ihminen ei ole vielä oppinut tai sosiaalistunut käyttämään hyväksyttyjä, ympäripyöreitä ilmauksia tai puhumaan tarpeeksi moniselkoisesti ja liukkaasti. Erityisesti kansan kielellä puhuvia perussuomalaisia muistetaan ojentaa asiasta tämän tästä.
Olisiko kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen pitänyt osata muotoilla toisin se tosiasia, että terroristi oli Nizzan iskussa jälleen kerran muslimi, ja että tämä korosti uskontoaan ja lojaliteettiaan ja toteutti ääriliikkeiden ja jihadismin tehtävää samalla kun tunsi syvää vihaa länsimaita, liberalismia ja kristinuskoa kohtaan. Keskisuomalainen sahayrittäjä Hakkarainen ei osannut. Hän tippui poliittisesti korrektin, hyväksytyn kielen rajan alapuolelle ja sai syytteen, koska yleisti liikaa. Vihapuhui. Ilostako olisi sillä hetkellä pitänyt puhua?
Vaatimus siitä, että täysin viattomiin lapsiperheisiin kohdistuneen Nizzan rekka-iskun jälkeen Teuvo Hakkaraisen olisi tekoa kommentoidessaan ennen muuta tullut keskittyä korrekteiksi katsottuihin sanamuotoihin, ei ole tästä maailmasta.
Riippumatta tosiasiat häivyttämään pyrkivästä politiikasta ja sananvapautta rajoittavista toimista suurin osa ihmisistä kyllä ymmärtää, mikä ryhmittymä väkivaltaisten toimien taustalla on. Yhteisenä nimittäjänä toimii islam. Asiaa ei muuta se, että islamistit yritetään kautta linjan asettaa ”yksilölokeroon” – edustamaan vain pahasti raiteiltaan päätynyttä ihmistä. Vielä vähemmän asiaa muuttaa se, että syyllisiä aletaan löytää myös terrorismin kohteeksi joutuneista yhteiskunnista. Se, että minä, sinä tai meidän järjestelmämme loisi terroristeja – esimerkiksi syrjinnän kautta – vaikuttaa kyseenalaiselta sekä intuitiivisella että empiirisellä tasolla.
Ja toisaalta, mikäli näin on, pitäisi maahanmuutto – ilmiön juurisyy – asettaa kyseenalaiseksi. Mutta sekin tahtoo olla kiellettyä tai vähintään kyseenalaista.
Terrorismia on monenlaista ja kautta historian siitä on kärsitty eri puolilla maailmaa. 2000-luvulla sen olemus on kuitenkin täysin yksiselitteisesti kiinnittynyt islamiin, sen erilaisiin ilmenemismuotoihin ja segmentteihin, sen edustamiin arvoihin ja tavoitteisiin. Euroopassa tämänkaltainen terrorismi on tuontituote: ylikansallinen islam – uskontona, ideologiana ja poliittisena liikkeenä – on saapunut Eurooppaan laajamittaisen maahanmuuton ja monikultturismin seurauksena.
Samaan aikaan liberaaliksi tunnustetussa Suomessa asiaa ja siitä keskustelua halutaan suitsia yhä enemmän. Maahanmuuttoon ja islamiin liittyviä sanoja ja mielipiteitä kyseenalaistetaan, yksinkertaisia arkielämään perustuvia havaintoja kriminalisoidaan, tavallisten ihmisten huolet banalisoidaan ja politisoidaan edustamaan ”populismia”, ”rasismia” tai muuta eliittiä kiihottavaa väärämielisyyttä.
Kansanedustajan kuuluisi nauttia liberaalissa länsimaassa erittäin korkeasta sananvapaudesta. Näin ei kuitenkaan ole. Media ja oikein puhumisen kulttuurista ja kansalaisten araksi saamisesta hyötyvä eliitti jahtaa perussuomalaisten kansanedustajia ja jäseniä tavoitteenaan löytää jotakin kuumottavaa – vääriä sanoja, vääränlaista terminologiaa, liian huolimatonta kielenkäyttöä, ”populismia” ja ”rasismia”.
Välillä ajojahti tuottaa myös oikeudellista tulosta, ja sitten mennään käräjille.
Laki ja etenkin sen soveltaminen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on epäselvä, tulkinnallinen ja käytöltään hyvin satunnainen tarttuessaan ainoastaan tietynlaiseen väärinpuhumiseen tai ”vihapuheeseen”. Säännös on selvässä ristiriidassa sananvapauden ja vapausoikeuskäsityksen kanssa erityisesti siksi, että sen käyttöala on ennalta-arvattavuudessaankin mielivaltainen.
Perussuomalaiset tekee konkreettista politiikkaa, joka kuuntelee herkällä korvalla kansalaisten tarpeita ja huolia. Suuri enemmistö suomalaisista on huolissaan sisäisen turvallisuuden heikkenemisestä, mm. rikollisuuden kasvun seurauksena. Euroopassa viime aikoinakin surullisenkuuluisaksi noussut ääri-islamistinen terrorismi ei ole onneksi toteutunut Suomessa. Vielä, lisää moni aihepiiriä tunteva.
Turvallisuus, ihmisen inhimillisenä kokemuksena tai konkreettisena asiaintilana, ei parane, vaikka siihen oleellisesti vaikuttavista teemoista kielletään keskustelu – tai muutetaan se niin säädellyksi, että vain asiaan ja oikeaan terminologiaan erityisesti vihkiytyneillä ihmisillä on kyky osallistua siihen.
Oikeudellisten seuraamusten pelko ei voi eikä saa jäädyttää yhteiskunnallista keskustelua pelkäksi hyminäksi ja kaunopuheiseksi fraseologiaksi.
RIIKKA PURRA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hakkarainen tulistui Nizzan 86 kuolonuhria vaatineesta rekkaiskusta – joutuu itse syytettyjen penkille
Hakkarainen käräjille lauseesta, jota Helsingin Sanomat käytti jo viime vuonna: “Yleisesti käytetty lausahdus”
Ronkainen: Islam on myös poliittinen aate – “Miksi muslimeita pidetään ressukoina, joiden päätä silitetään?”
PS-Nuoret: Kuinka monta seksuaalirikosta estetetään kivapuheella? – “Kansalaisten maksamille veroille löytyy parempaakin käyttöä”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää