Ukrainan osalta Ecofinin kokouksessa oli esillä erityisesti pakotteiden toimeenpano. Euroopan unionissa on valmisteltu 16 pakotepakettia, ja asian käsittely on vielä neuvostossa kesken. Suomi pitää tärkeänä pakotteiden tehokasta toimeenpanoa ja niiden kiertämisen estämistä.
– Omassa puheenvuorossani nostin esiin, että meidän pitää kasvattaa rahoituksellista ja sotilaallista tukeamme Ukrainalle ja koventaa sanktioitamme Venäjää vastaan. Vain tällä tavalla voidaan varmistaa se, että Ukrainalla on riittävän vahva neuvotteluasema rauhanneuvotteluissa. Rauhan pitää olla kestävä ja oikeudenmukainen Ukrainan näkökulmasta, kertoi valtiovarainministeri Riikka Purra.
Yhdysvalloille lähetettävä selkeä viesti
Toisaalta Euroopan on lähetettävä selkeä viesti myös Yhdysvalloille siitä, että Euroopan puolustusarkkitehtuurista ei sovita sellaisissa pöydissä, joissa Eurooppa ei ole mukana. On myös selvää, että sodan lopettamisesta Ukrainassa ei voida sopia Yhdysvaltain ja Venäjän välisissä keskusteluissa.
– Eurooppa ei myöskään ole niin heikko kuin kuvittelemme. Meillä on esimerkiksi merkittävä osa Venäjän pysäytetyistä keskuspankkivaroista ja mahdollisuus niiden haltuunottoon, jos tukea Ukrainalle vedetään pois. Toki tässä on omat vaikeutensa, ja se tulee tehdä kansainvälisen oikeuden puitteissa, Purra sanoi.
Lainamuotoinen tuki maksetaan Venäjän varoilla
Ukrainan lainayhteistyömekanismin ja EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun (MFA) osalta on edetty maksatuksiin. MFA-lainasta on alkuvuodesta maksettu ensimmäinen kolmen miljardin euron maksuosa, ja Ukrainalle on tarkoitus maksaa vuoden 2025 loppuun mennessä yhteensä 18,1 miljardia euroa MFA-lainaa.
– Yhdysvallat on maksanut eräaloitteen puitteissa Ukrainalle yhden miljardin euron maksuerän ja sijoittanut kahdenkymmenen miljardin dollarin kokonaisuudesta viisitoista miljardia Maailmanpankin rauhanvälineeseen, josta varat on tarkoitus siirtää Ukrainalle ehtojen täyttyessä. Yhdysvaltain uuden hallinnon toimia tämän tuen suhteen seurataan tietenkin tarkasti.
Lainamuotoinen tuki on tarkoitus maksaa takaisin Venäjän keskuspankin pysäytettyjen varojen tuotoilla. Ukrainalle eräaloitteen puitteissa myönnetyillä lainoilla on pitkät maksuajat, joten lyhyellä aikavälillä keskeisintä on turvata Ukrainan rahoitustarpeiden kattaminen ja maksuerien maksatus.
EU:n kilpailukykyä pyritään parantamaan
Komissio esitteli myös viime kuun lopulla julkaisemansa kilpailukykykompassitiedonannon, joka rakentuu kolmelle pilarille, jotka pitkälti vastaavat Mario Draghin raportissa tunnistettuja tarpeita. Kompassissa esitetään myös horisontaalisia toimia, jotka ovat tarpeen kilpailukyvyn parantamiseksi läpi toimialojen muun muassa rahoitus-, säästämis- ja investointiunionin sekä uudelleenfokusoidun EU-budjetin kautta.
– Suomi ottaa tässä vaiheessa tämän asian tiedoksi, ja kansallinen kannanmuodostus asiassa on vasta alkamassa, Purra totesi.
Suomea uhkaa keväällä alijäämämenettely
Kokouksen käytävillä puhuttiin paljon myös keinoista puolustusrahoituksen lisäämiseksi. Päämiesten pöydässä syntyi ajatus finanssipoliittisten sääntöjen joustavoittamisesta puolustusinvestointien mahdollistamiseksi. Komissio ei vielä pystynyt kertomaan yksityiskohtia siitä, miten komission puheenjohtajan esitys finanssipoliittisten sääntöjen joustosta käytännössä toteutettaisiin, mutta ilmeisesti asian valmistelu on jo pitkällä.
– Samaan aikaan on hyvin tärkeää, että näiden sääntöjen uskottavuus erityisesti markkinoiden silmissä ei tässä yhteydessä kärsi. On epäselvää, miten Suomi mahdollisesti tästä hyötyisi. Esimerkiksi keskipitkän aikavälin suunnitelmien menopolku huomioi jo hävittäjähankinnat ja niiden ajoituksen.
– Tästä ei valitettavasti myöskään löydy ratkaisua siihen, että Suomea keväällä uhkaa alijäämämenettely lukujen toteutuessa sellaisina kuin miltä ne nyt näyttävät. Liiallisen alijäämän menettelyssä on jo kahdeksan maata, ja puolustusinvestointien kasvu on mahdollista ottaa huomioon myös alijäämämenettelyn sisällä, mikä tarjoaisi komissiolle kontrolloidun tavan huomioida tämä poikkeuksellinen tilanne, Purra pohti.
Epävarma geopoliittinen ilmapiiri talouskasvun jarruna
Laaja-alaiset muutokset geopoliittisessa ilmapiirissä ja viime viikkojen tapahtumat puhuttivat molemmissa kokouksissa. Epävarma geopoliittinen ilmapiiri ei luo edellytyksiä nopealle positiiviselle käänteelle taloudessa, vaikka suhdanne näyttää jo heikkoja toipumisen merkkejä.
– Haasteita koko Euroopan talouteen ja tulevaisuudennäkymiin tuovat mukanaan muun muassa Yhdysvaltain kauppapolitiikan nopeat muutokset. Ecofin-aamiaisella keskusteltiin myös Yhdysvaltain uuden hallinnon tekemistä verotoimista, Purra mainitsi.
Hiilineutraalisuustavoite 2035 ei toteudu
Kokousten tiedotustilaisuudessa nousi esiin myös perussuomalaisten kanta ilmastolain avaamisesta uudelleen ja irtautumisesta mahdollisesta hiilineutraalisuustavoitteesta vuoteen 2035 mennessä, vaikka asia ei varsinaisesti Brysselin kokousten asialistalle kuulunutkaan.
Purran mukaan perussuomalaisten kanta kyseisessä asiassa on ollut erityisen selvä niin ennen vaaleja, hallitusneuvotteluissa, hallitusohjelman julkaisun jälkeen kuin tälläkin hetkellä.
– Me emme tule pääsemään hiilineutraalisuustavoitteeseen 2035. Se johtuu paitsi taloudellisista ja teknologisista rajoitteista myös siitä, että olemme hirttäytyneet hiilinielulaskentaan, joka tässä tapauksessa ei ole toimiva siitä huolimatta, että olemme saaneet omia päästöjämme laskettua ennätyspaljon. Emme ole luopuneet tästä näkemyksestä senkään jälkeen, kun hallitusohjelmassa tähän vuosilukuun ja ilmastolakiin on sitouduttu. Tämä on yksinkertaista realismia, ja se on syytä tuoda esille.
– Ilmastolain pykäläkohtaisissa perusteluissa muistaakseni sanotaan, että tilannetta hiilineutraalisuustavoite 2035:n suhteen tarkastellaan vuonna 2025 sekä taloudellisilta että multa edellytyksiltä. Nyt on vuosi 2025, joten hallitus varmasti tulee tätä tarkastelemaan puoliväliriihessä, Purra kertoi.
