

LEHTIKUVA
Reuters: Eurooppalaiset yritykset ajautuvat velkaloukkuun kasvun jäädessä pandemian edeltävälle tasolle
Uutistoimisto Reuters uutisoi, että pandemiarajoitusten vuoksi lukuisat pienet ja keskisuuret yritykset ovat saaneet helpotusta valtioiden lainatakausohjelmilla. Ongelma on se, että yritysten velat kasvavat. Yritysten halukkuus investoida kasvuun lisävelalla on heikkoa.
Ilman talouskasvua rajoitusajan vuoksi syntynyttä velkaa on hankalaa hoitaa. Lisäkasvua ei puolestaan ole tiedossa ilman investointeja. Tämän noidankehän seurauksena eurooppalaiset yritykset ovat ajautumassa velkaloukkuun ja kansantalouden kasvu jäänee vaimeaksi.
Reutersin laskelmien mukaan viiden suuren eurooppalaisen maan yritykset ovat nostaneet 290 miljardin euron edestä valtioidensa takaamia luottoja vain selvitäkseen rajoitusaikojen yli.
Kansainvälinen järjestelypankki BIS laski, että ennen pandemiaa eurooppalaisyritysten velkaantuneisuusaste oli 165 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta. Vastaava lukema Yhdysvalloissa oli 150 prosentissa.
Japanisaatio uhkaa
Eurooppalaisyritykset ovat suurimmaksi osaksi pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Näillä ei ole rahaa ostaa luottoluokitusta voidakseen saada sijoittajilta pitkäaikaista lainarahoitusta. Harvalla yrityksellä on valmiuksia listautua pörssiin kerätäkseen pääomaa.
Euroopan talouskasvun tulisi ylittää pandemiarajoitusten edeltävä aika. Jättipankki UBS:n luottostrategisti Stephen Caprio toteaa, että ilman reipasta kasvua Eurooppaa uhkaa japanisaatio. Se tarkoittaa korkean velan ja velanhoitoa vaikeuttavan deflaation yhdistelmää.
– Eurooppalaiset yritykset ovat jo nyt raskaasti velkaantuneita. Se luonnollisesti tukahduttaa yritysten kehityksen, Caprio sanoo.
Yritykset tarvitsevat satoja miljardeja
EU on laskenut yritysten tarvitsevan maksukykynsä turvaamiseksi peräti 720 miljardia euroa pelkästään tänä vuonna. Unioni aikoo käynnistää 300 miljardin euron investointiohjelman yrityksilleen. Ohjelmassa taataan ja täydennetään yksityissijoittajien sijoittamia rahoja.
Ohjelmaan ei olla kelpuuttamassa perinteisiä yrityksiä. Rahaa ohjataan digi- ja viheryrityksille. Lisäksi rahoitusta tuskin tulee kovin pienille yrityksille.
– Ei voi kuvitella investointirahan kohdentuvan esimerkiksi baareihin, EKP:n ex-johtokunnan jäsen José Manuel González-Páramo kertoo.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää