Reuters: Eurooppalaiset yritykset ajautuvat velkaloukkuun kasvun jäädessä pandemian edeltävälle tasolle

Uutistoimisto Reuters uutisoi, että pandemiarajoitusten vuoksi lukuisat pienet ja keskisuuret yritykset ovat saaneet helpotusta valtioiden lainatakausohjelmilla. Ongelma on se, että yritysten velat kasvavat. Yritysten halukkuus investoida kasvuun lisävelalla on heikkoa.

Ilman talouskasvua rajoitusajan vuoksi syntynyttä velkaa on hankalaa hoitaa. Lisäkasvua ei puolestaan ole tiedossa ilman investointeja. Tämän noidankehän seurauksena eurooppalaiset yritykset ovat ajautumassa velkaloukkuun ja kansantalouden kasvu jäänee vaimeaksi.

Reutersin laskelmien mukaan viiden suuren eurooppalaisen maan yritykset ovat nostaneet 290 miljardin euron edestä valtioidensa takaamia luottoja vain selvitäkseen rajoitusaikojen yli.

Kansainvälinen järjestelypankki BIS laski, että ennen pandemiaa eurooppalaisyritysten velkaantuneisuusaste oli 165 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta. Vastaava lukema Yhdysvalloissa oli 150 prosentissa.

Japanisaatio uhkaa

Eurooppalaisyritykset ovat suurimmaksi osaksi pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Näillä ei ole rahaa ostaa luottoluokitusta voidakseen saada sijoittajilta pitkäaikaista lainarahoitusta. Harvalla yrityksellä on valmiuksia listautua pörssiin kerätäkseen pääomaa.

Euroopan talouskasvun tulisi ylittää pandemiarajoitusten edeltävä aika. Jättipankki UBS:n luottostrategisti Stephen Caprio toteaa, että ilman reipasta kasvua Eurooppaa uhkaa japanisaatio. Se tarkoittaa korkean velan ja velanhoitoa vaikeuttavan deflaation yhdistelmää.

– Eurooppalaiset yritykset ovat jo nyt raskaasti velkaantuneita. Se luonnollisesti tukahduttaa yritysten kehityksen, Caprio sanoo.

Yritykset tarvitsevat satoja miljardeja

EU on laskenut yritysten tarvitsevan maksukykynsä turvaamiseksi peräti 720 miljardia euroa pelkästään tänä vuonna. Unioni aikoo käynnistää 300 miljardin euron investointiohjelman yrityksilleen. Ohjelmassa taataan ja täydennetään yksityissijoittajien sijoittamia rahoja.

Ohjelmaan ei olla kelpuuttamassa perinteisiä yrityksiä. Rahaa ohjataan digi- ja viheryrityksille. Lisäksi rahoitusta tuskin tulee kovin pienille yrityksille.

– Ei voi kuvitella investointirahan kohdentuvan esimerkiksi baareihin, EKP:n ex-johtokunnan jäsen José Manuel González-Páramo kertoo.