

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Rekkakuski Miika: Jos kuljetuksen ja logistiikan työntekijät jäisivät kotiin, niin vessapaperin, tonnikalan ja käsidesin hamstraus loppuisi kaikilta heti
Suomalainen rekkakuski muistuttaa Facebookissa, että hyvinvointiyhteiskunnan toiminta edellyttää sitä, että tavara liikkuu aikataulussa, oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan vuodenajasta ja olosuhteista riippumatta.
– Ruoka tulee kaupasta ja lääkkeet apteekista. Sähkö tulee pistorasiasta. Lämpö tulee pattereista, ilmalämpöpumpusta, lattialämmityksestä, tai kaukaa kaukolämpönä. Talot tulee talotehtaasta, avaimet käteen -periaatteella. Raha tulee ottoautomaatista tai kaupan kassalta. Bensa bensa-asemalta. Jätteet voi vaan laittaa taloyhtiön roskakatokseen. Näitä viisauksia on lukemattomia. Melko maagista. Nämä on vain mun ja mun työkavereiden työkaluja. Teiden tukkoja, kuulemma järkyttävän vaarallisia tappajarekkoja.
Näin aloittaa Facebook-kirjoituksensa suomalainen rekkakuski Miika, joka haluaa muistuttaa kansalaisia hyvinvointiyhteiskunnan huomaamattomien työntekijöiden työpanoksen merkityksestä.
Toimivassa yhteiskunnassa tavaran pitää liikkua.
Tavarat loppuisivat muutamassa päivässä
Miika kertoo, että jokainen voi miettiä, miten niin sanottu hyvinvointiyhteiskunta pyörisi, jos kuljettajat, ajojärjestelijät, huoltohenkilökunta, varastomiehet ja -naiset, teiden tekijät ja auraajat ja kaikki, jotka kuljetukseen ja logistiikkaan liittyvät, jäisivät kotiin.
– Muutama päivä, niin kaupoista loppuisi ihan kaikki, vaikka kukaan ei vessapaperia, tonnikalaa, ja käsidesiä hamstraisikaan.
– Samaan aikaan loppuisi apteekeista lääkkeet, ja polttoaineasemilta polttoaineet. Tehtaat pysähtyisi. Talous kaatuisi, kun ei olisi enää tavaraa mistä tehdä mitään, mitä voisi myydä ja joku ostaa, ja lopullinen kuluttaja käyttää. Riippumatta kelistä, riippumatta lumi- tai vesisateesta, riippumatta lämpötilasta, riippumatta teiden kunnosta, riippumatta vuorokaudenajasta, riippumatta vuodenajasta, riippumatta koronaviruksesta, riippumatta pandemiasta, yhteiskunta tarvitsee toimiakseen ja odottaa, että tavara liikkuu, aikataulussa oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan
Pitkiä päiviä ratin takana
Miika kertoo tyypillisestä työpäivästään.
– Mun työrupeama alkoi illalla Saksasta, Travemünden satamasta. Laivalla Helsingistä Traveen saatiin uutisista lukea, miten Suomen ulkoministeriö kehottaa ja käytännössä kieltää ihmisiä matkustamasta ulkomaille, koska ei voida tietää koska sieltä pääsee takaisin kotimaahan, ja takaisin palaavat matkustajat asetetaan karanteeniin tartuntavaaran takia.
– Samoin saatiin lukea, miten valtio toisensa jälkeen sulkee rajojaan, ja käännyttää ulkomaalaisia. Italia, Itävalta, Saksa, Tšekki, Puola, Espanja, Viro…Itse ajan nyt yön aikana Saksasta Nordrhein-Westfalenin pandemia-alueen läpi Hollantiin ja Belgiaan, aika liki täyden 15 h työpäivän aikana puran ja lastaan paluukuormaakin jo, koska Suomessa tarvitaan elintarvikkeita. Työkaveri ajaa kohti Sveitsiä, ja Italiaa. Toinen työkaveri on matkalla Ranskaan. Kolmas Hollantiin.
Kaikki eivät voi jäädä etätöihin
Ulkomaanliikenteessä on jopa tuhansia suomalaisia autoja ja kuljettajia. Kotimaan liikenteessä vielä moninkertainen määrä.
– Meidän tehtävämme on omalta osaltamme pitää yhteiskunta pyörimässä, viedä suomalaista tavaraa ulos, ja tuoda Suomeen kauppoihin ruokaa, apteekkeihin lääkkeitä, asemille polttoaineita, lämpölaitoksille polttoaineita, ja niin edespäin. Tällä hetkellä ulkomaankuljettajat eivät tiedä edes, että koska pääsee takaisin. Kotimaan kuljettajat eivät tiedä kauanko riittää töitä, kauanko tehtaat pyörii, kauanko koronavirus jyllää ja sekoittaa taloutta aiheuttaen vaikeuksia tuotannolle, ja rahoitukselle. Lentoyhtiöiden konkursseja on tullut ja tuloillaan. Laivayhtiöt yrittää pysyä pinnalla ja pitää laivat liikkeellä. Kuljetusyritykset yrittää pitää pyörät pyörimässä.
– Lainatakseni sisäministeri Maria Ohisalon sanoja, kaikille ei ole mahdollista jäädä kotiin etätöihin, Miika kirjoittaa.
Kaikkihan rekkaa pystyisi ajamaan vai pystyisikö?
Miika sanoo, että hänen tunnuslauseensa on aina ollut ”ehjänä kotiin.”
– Tällä hetkellä sekään ei näytä olevan kovin varmaa, koska koronavirus ei valkkaa uhrejaan. Ammatinvalintakysymys, mutta mitäpä jos kaikki me valittaisin yhtäkkiä toinen ammatti? Tulisiko vielä kauan sähköä pistorasiasta ja ruokaa kaupasta? Eihän me tehdä muuta kuin ajellaan autolla kaikki päivät, ihan vaan rauhakseltaan ja katellaan maisemia.
– Kaikkihan rekkaa pystyisi ajamaan, kuulemma joka toinen puistopulsu ja lähiöpubin känniääliö on opiskelurahat tienannut rekan ratissa ennen kuin lähti oikeisiin töihin. Jännä kun ei oo lähtijöitä taaskaan oikein missään. Ei muuta ku #vetoja ystävät, toverit, kollegat, kaverit, ja kaikki joille etätyö on mahdottomuus, ja ammatinvalinta ei tavallaan mennyt ihan putkeen tässä tapauksessa. Tulta, tai tässä tapauksessa pandemiaa päin. Eiköhän täältä joskus Suomeenkin päin pääse, Miika kirjoittaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- logistiikka rekkakuski elinkeino koronavirus kuljetusala lääkkeet yhteiskunta polttoaine työvoima Ruoka talous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Liikenteestä kerätään lähes yhdeksän miljardia suorina ja välillisinä veroina – Kotiaho: ”Miksi vain osa verokertymästä palautuu liikenneväylien hoitoon?”

Isänmaallinen rekkamies jäi vaille työsuhdeturvaa – “Onhan sinulla ollut jotain Suomen lippujakin auton tuulilasilla”

Immonen: Liikkumisen kustannuksia alennettava – ”Emme tarvitse unelmahöttöä, vaan realismia”

Halla-aho: Julkisesta kulutuksesta on otettava kaikki löysät pois – ”Suomen, kuten jokaisen maan, on keskityttävä itsensä ja omiensa auttamiseen”

Suomeen poikkeusolot – koulut kiinni, rajat kiinni, ihmiskontaktit rajataan minimiin koronan leviämisen estämiseksi

Halla-aho kynnyskysymyksistä: Yritysten ja teollisuuden toimintaa ei saa sabotoida suuruudenhulluilla ilmastotavoitteilla

Reijonen: Hallitus ajaa päätöksillään raskaan kaluston kuljettajat ja yrittäjät ahdinkoon
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää