LEHTIKUVA
Konstit on monet, kun halutaan ajaa kotimaista turvetuotantoa väkisin alas. Euroopan komission rahoittama hanke järjesti Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoella Reilun turvesiirtymän kansalaisraadin. Raati ei kaikkien osallistujien mukaan ollut reilu. Kun jo aiheeksi mainittiin turpeen hallittu alasajo, ei mikään muu tuntunut järjestäjille kelpaavan, vaikka suurin osa raatilaisista järjestäjien hämmästykseksi ymmärsikin turvetuotannon jatkamisen tärkeyden ruoantuotannon, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta.
Alavuden Perussuomalaisista Tanja Pääkkö oli mukana raadin toisessa kokoontumisessa.
– Ahdisti melko lailla. Ei ollut paljon vaikutuskeinoja, haluttu lopputulos oli jo päätetty etukäteen. Otti päähän koko homma.
Turpeen uudet käyttömuodot, kuten aktiivihiili ja biostimulantit, unohdettiin, samoin kuin kuiviketurpeen tarve ja huoltovarmuus.
– Minut hiljennettiin, kun puhuin turpeen käytön tärkeydestä. Miksi tällaisia järjestetään? Oli hyvä esimerkki siitä, miten saadaan ajettua tietty kanta läpi. Mieluummin pitäisi olla sellaisia, joissa aidosti saa tuoda esille turpeen hyödyt EU:lle ja Suomelle, sanoo Pääkkö.
Ilmajoen Perussuomalaisista raatiin pääsi Marika Valkeala.
– Ensimmäinen kerta oli hyvä. Mielipiteitä oli laidasta laitaan, mutta ne liittyivät lähinnä polttoturpeeseen. Ihmisillä ei ollut tietoa turpeen koko ketjusta eikä sen merkityksestä ruoantuotantoon ja huoltovarmuuteen.
Kolmas kerta oli hänestä painostava.
– Kaikki kääntyi päälaelleen. Ennakkoasenne oli se, että on reilua, kun ajetaan alas kaikki.
Kortesjärveläinen turvetuottaja Markus Mantela lähti innoissaan raatiin mukaan.
– Ajattelin, että on mahdollista saada asioihin jotakin tolkkua. Lopussa tuli yllätyksenä ja pettymyksenä se, että ei käsiteltykään oikeudenmukaista siirtymää. Loppulausuntokaan ei liittynyt siihen. 1,5 vuoden turha työ, Mantela tuumaa.
Tapa toimia harmitti häntä.
– Pitkälle johdateltiin, että saatiin ohjattua haluttu loppulausunto. Ei ollut puolueetonta toimintaa. Oikeudenmukaisuutta ei ollut raadissa eikä loppulausunnossa. Markkinoitiin, että pitäisi löytää konstit oikeudenmukaiseen siirtymiseen. Koko raati oli otsikoitu väärin, sanoo Mantela.
Osallistujilla teetetyistä tehtävistä sana turve koetettiin hävittää. Loppulauselmaan tulevasta tekstistä, jossa kuviteltiin Etelä-Pohjanmaata vuonna 2050, äänestettäessä 14 henkilöä halusi lauseen ”Turpeen uudet innovaatiot lisäävät alueen elinvoimaisuutta” ja viisi henkilöä lauseen ”Turvetta korvaavat innovaatiot lisäävät alueen elinvoimaisuutta”.
Kumpikaan lause ei loppulausuntoon päässyt. Koko loppulauselma kuuluu näin: ”Vuonna 2050 Etelä-Pohjanmaa on alueellisen omavaraisuuden edelläkävijä, jossa huoltovarmuus ja kestävä ruoantuotanto on turvattu. Kasvu- ja kuiviketurpeelle on löydetty kotimaisia vaihtoehtoja. Alueen luonto on puhdas ja monimuotoinen perustuen hiilineutraaliuteen.”
Lausunto toimitetaan Etelä-Pohjanmaan liitolle uuden maakuntastrategian valmistelua varten. Järjestäjien mukaan raadin tulokset yhdessä neljän muun kansalaisraadin kanssa auttavat laatimaan poliikkasuosituksia oikeudenmukaisesta siirtymästä Euroopan komissiolle.
– Tuntuu ihan petkutukselta, tuumasi yksi osallistujista.
Kansalaisraati koottiin lähettämällä 5 000:lle satunnaisesti valitulle eteläpohjalaiselle kotitaloudelle kutsukirje, johon saaduista noin 200 vastauksesta raatiin valittiin 30 osallistujaa. Hanke alkoi syyskuussa 2022 ja kestää elokuuhun 2025 saakka. Se on työllistänyt yhden henkilön kokoaikaisesti ja neljä osa-aikaisesti.
Vuoden kestävään raatiprosessin suunnitteluun ja toteutukseen on käytetty yhteensä 1,5 henkilötyövuotta. Kansalaisraadin järjestivät Demos Helsingin tutkijat osana EU-rahoitteista TANDEM-hanketta, jossa tutkitaan kansalaisten osallistumismahdollisuuksia parantavien menetelmien käyttöä, jotta vihreä siirtymä voisi tapahtua reilummin.
Kansalaisraateja järjestettiin samaan aikaan Euroopassa muitakin. Itävallassa aiheena olivat energiatehokkuusremontit, Puolassa kivihiilen käytöstä luopuminen kotitalouksissa, Belgiassa polttomoottoriautojen kielto Brysselin keskustassa ja Espanjassa tuulivoimaloiden rakentaminen asutuskeskusten läheisyyteen.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että hallituksen olisi Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta pohdittava ilmastolain avaamista ja vuoteen 2035 kirjatun hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuoteen 2050.
EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteet Suomessa ovat vielä täsmentymättömiä, mutta kansallisen suunnitelman valmistelu on käynnistymässä. Maatalouden käytössä olevista 270 000 turvepeltohehtaarista tulisi ennallistaa vuoteen 2050 mennessä puolet eli 135 000 hehtaaria. Tästä määrästä pitäisi vettää kosteikoksi 46 000 hehtaaria.
Turpeelle on löytymässä yhä uusia käyttötarkoituksia. Turpeesta tehdyn aktiivihiilen kysyntä maailmalla kasvaa. Turpeesta prosessoiduista biostimulanteista toivotaan apua maaperän ja kasvualustojen parantamiseen.
Viikon suosituimmat
Sosiaalisessa mediassa kuuluisaksi tullut ylikomisario Jari Taponen on eronnut poliisin palveluksesta. Hän on perustanut oman konsulttiyrityksen, joka tarjoaa palveluksiaan muun muassa kaupungeille ja medialle. Erosta ilmoittaessaan Taponen syytti Helsingin poliisin johtoa politisoitumisesta ja poliisien vaientamisesta. Myös Taposta itseään on syytetty poliisityön politisoimisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta. Tässä jutussa on yhteenveto ylikomisario Taposen värikkäästä urasta poliisina.
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.
Eduskunta äänesti tänään ulkomaalaislain tiukennuksista.
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelman uudessa jaksossa pohditaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Sisäministeri Mari Rantanen näkee, että yleisesti ilmapiiri ja suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut erilaiseksi jo koko Euroopassa. - Suhtautuminen maahanmuuttoon on tullut järkiperäisemmäksi, eli nyt osataan jo katsoa paremmin myös massamaahanmuuton haitallisia vaikutuksia eri maille.
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.
Suomen Uutiset Show'n uudessa jaksossa pohditaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä katsoo, että pikemminkin Suomessa kannattaisi pyrkiä muuttamaan talouden rakenteita niin, että järjestelmä tukisi kasvua ja työllisyyttä.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.
Puolan pääministeri Donald Tusk on ilmoittanut Puolan parlamentissa, että hän haluaa maan irtautuvan jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Tusk on pyytänyt Puolan puolustusministeriötä aloittamaan valmistelut sopimuksesta irtautumiseksi.
