PS ARKISTO
Reijonen: Ulkomaalaislain muuttaminen on kyseenalainen linjaus hallitukselta
Hallitus haluaa muuttaa ulkomaalaislakia niin, että turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta muutettaisiin paremmaksi väliaikaisen lakimuutoksen turvin. – Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan on kokoaikaisesti lomautettuna 204 000 suomalaista koronan takia. Kun oikein tätä ajattelee, viesti on aika erikoinen, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
Hallitus panostaa edelleen voimallisesti maahanmuuttoon sekä ilmastomuutoksen pysäyttämiseen että muuhun maailman parantamiseen.
– Koronan varjolla hallitus tuntuu ajavan ristiriitaista asiaa. Kummallista on erityisesti se, että oikeus työntekoon annettaisiin heti, jopa ennen kuin tiedämme, onko henkilöllä oikeutta turvapaikkaan, ihmettelee Minna Reijonen.
– Jos turvapaikan hakija voi saada työtä välittömästi Suomeen tultua, emme välttämättä tiedä taustoja tai pysty varmistamaan henkilötietoja. Maahan saapuu myös henkilöitä ilman henkilöllisyyspapereita.
Lakimuutoksesta vetovoimatekijä
Esitys avaa suoraan uuden väylän humanitaariselle maahanmuutolle.
– Vieläkö muistissa on, kuinka silloisen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lupaus Kempeleen kodin käyttämisestä turvapaikanhakijoille levisi hetkessä vetovoimasignaalina maailmalle? Tässä on suuri riski. Halutaanko todella antaa tällainen signaali?
Lakiesityksessä jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen saavan oikeus työntekoon Suomessa paranisi. Oikeus työntekoon halutaan myös niille, jotka mahdollisesti tulevat saamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen.
– Koronapandemian varjolla käytännössä ilmeisesti sellaisetkin henkilöt voisivat jäädä Suomeen työskentelemään, joilla jo on olemassa täytäntöönpanokelpoinen maastapoistamispäätös?
– Jos turvapaikkkapäätös on kielteinen, on siihen aina jokin syy. Paheksun sitä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden työnteko-oikeutta parannettaisiin, sanoo Reijonen.
Rikollisetkin saavat jäädä?
Maastapoistamispäätökseen on aina jokin syy. Maastapoistamispäätös annetaan esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa henkilön katsotaan olevan vaaraksi yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle esimerkiksi rikosten perusteella.
– Tällaisia ulkomaalaisia ihmisiäkö hallitus haluaa töihin? Jos esimerkiksi henkilö on tehnyt jonkun rikoksen tai on maahantulokielto tai henkilö on vaaraksi yleiselle turvallisuudelle ja järjestykselle, siltikö tulee oikeus olla töissä? ihmettelee Reijonen.
– Jos mahdollisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaja työllistetään Suomessa, onko suunnitteilla, että jatkossa hänelle tulisi oikeus jäädä Suomeen työpaikan perusteella?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- työnteko-oikeus vetovoimatekijät humanitaarinen maahanmuutto laittomasti maassa olevat Minna Reijonen Ulkomaalaislaki Turvapaikanhakijat Juha Sipilä perussuomalaiset hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus kasvattaa alaikäisinä Suomeen tulleiden tukia – Rantanen: ”Kriisinkin keskellä turvapaikanhakijoille esitetään lisää etuja”
Hallitus helpottaa turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta – Purra: Vihreää politikointia, jonka muut hallituspuolueet siunaavat
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ja ilman papereita saapuneet pelloille – Purra: Vahingollinen hanke
Perussuomalaiset tyrmää turvapaikanhakijoiden siirtämisen välittömästi työmarkkinoille: ”Ei työhalujakaan juuri ole, koska saman rahan saa notkumalla kauppakeskuksissa”
Perussuomalaiset ihmettelevät Ohisalon linjaa – Huhtasaari: ”Turvapaikanhakijat menevät kaiken muun edelle, vaikka olisimme konkurssissa”
Antikainen: Miksi hallitus miettii turvapaikanhakijoita eikä keskity suomalaisten pelastamiseen kriisin keskellä?
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää