

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Reijonen: Ulkomaalaiset vangit suorittamaan vankeustuomionsa omiin maihinsa – “Yö vankilassa maksaa enemmän kuin hotelliyö”
Kansanedustaja Minna Reijonen on huolissaan Suomen oikeuslaitoksen resurssien riittävyydestä ja ulkomaalaisten vankien suuresta määrästä, joka tulee kalliiksi suomalaiselle veronmaksajalle. Asiasta kirjallisen kysymyksen tehnyt Reijonen haluaa tietää, voisivatko ulkomaalaiset vangit suorittaa tuomionsa omissa kotimaissaan.
Suomen oikeuslaitoksella on ollut pulaa resursseista, jonka vuoksi käsittelyt ovat ruuhkautuneet ja viivästyneet. Oikeuslaitoksen oikea-aikainen toiminta on Minna Reijosen mielestä tärkeää.
– Tärkeää on myös se, että Suomen kansalaiset kokevat elävänsä maassa, jossa on turvallista asua ja jonka oikeuslaitos toimii. Resurssien vähäisyydestä on ollut huolissaan myös eduskunnan lakivaliokunta.
Yksi vanki maksaa 80 000 euroa vuodessa
Suomen vankiloissa on paljon ulkomaalaisia vankeja suorittamassa tuomioitaan. Ulkomaisten vankien osuus on lisääntynyt huomattavasti viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana. Suuri osa heistä kärsii tuomiota huumausaineisiin liittyen. Ulkomaalaisista vangeista suurin osa on virolaisia ja irakilaisia.
– Vuosikustannukset vankia kohden ovat noin 80 000 euroa vuodessa. Mediassa on nostettu esille, että yö vankilassa maksaa enemmän kuin hotelliyö, kauhistelee Reijonen.
Hallitus tekemään pikaisesti selvitystä
Reijosen mielestä hallituksen tulisi mahdollisimman pikaisesti selvittää mahdollisuutta, voisiko ulkomaalaisia vankeja laittaa suorittamaan rangaistuksiaan omissa kotimaissaan.
– Miten Suomi on edistänyt asiaa, että ulkomaalaiset vangit suorittaisivat vankeustuomionsa Suomen sijasta kotimaissaan? Millaiset kustannusvaikutukset sillä olisivat? Mitä aiotaan asian eteenpäin viemiseksi tehdä? Reijonen kysyi kirjallisessa kysymyksessään kun ei saanut vastausta ministeriltä eduskunnan istunnossa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- oikeuslaitoksen resurssit vankeustuomiot ulkomaalaiset vangit huumausainerikos resurssipula vankilat kirjallinen kysymys Minna Reijonen Oikeuslaitos
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Suomalaisten turvallisuus jää maailmanparantamisen jalkoihin – tällä kertaa poliisien määrä leikkurissa

Leena Meri: Kehitysapuun kyllä riittää rahaa, mutta ei suomalaiselle oikeusjärjestelmälle

Lakivaliokunnan perussuomalaiset kantelivat oikeusasiamiehelle: ”Oikeusturva uhattuna edunvalvojan määräämisissä”

Leena Meri: Oikeusvaltio natisee Suomessa liitoksissaan – nykytilanne uhkaa jo oikeusturvan toteutumista

Raiskaajan karkottaminen maksoi 100 000 euroa – saksalaiset halusivat eroon hinnalla millä hyvänsä

Vangit lakkoon Ruotsissa – ”Ruoka on pahaa eikä sitä ole riittävästi”

Reijonen: Ulkomaalaisista vangeista koituu Suomelle massiiviset kustannukset – mitä tekee hallitus?

Antikainen: Ulkomaalaisvangit ulkomaille istumaan rangaistustaan – miksi Suomi ei seuraa Tanskan esimerkkiä?
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää