

LEHTIKUVA
Reijonen: Suomen tiet ovat luokattoman huonossa kunnossa – tiestön kunnostukseen satsattava reilusti
Kansanedustaja Minna Reijonen muistuttaa, että Suomi on pitkien etäisyyksien ja tärkeiden maantieyhteyksien maa. Tiestön toimivuus ja maanteiden hyvä kunto ovat edellytyksiä maamme toimintakyvyn säilyttämiseksi. Reijonen toivookin hallitukselta lisäpanostuksia tiestön kunnossapitoon erityisesti Lapin ja Itä-Suomen alueilla.
Suomen tavaraliikenteestä 85 % kulkee maanteillä kumipyörillä. Raideliikenteellä ei voi tulevaisuudessakaan korvata kumipyöräliikennettä, koska raiteita ei ole järkevää eikä mahdollistakaan rakentaa kaikkiin tarpeellisiin kohteisiin.
Vertailuna voi käyttää maantieverkon 77 925 kilometrin pituutta suhteessa rataverkon 5 924 kilometrin pituuteen. Kokonaisuudessaan valta- ja kantateitä, seutu- ja yhdysteitä sekä katuja ja yksityisteitä on Suomessa 480 000 kilometriä.
– Myös kriisitilanteissa tieverkko on ylivoimainen verrattuna raide-, lento- tai vesiväyliin, toteaa Minna Reijonen.
Teiden kunnossapito on myös ilmastoteko
Polttoaineen kulutus kasvaa merkittävästi teiden päällysteiden epätasaisuuden, päällystevaurioiden ja urien takia mm. vierintävastuksen kasvaessa. Vierintävastuksella on suuri vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineenkulutukseen, joka voi päällysteiden epätasaisuuden vuoksi kasvaa jopa 10 %.
– Näin ollen jo hiilidioksidipäästöjen vähentämisen takia teiden korjausvelkaa pitäisi saada purettua, toteaa Reijonen.
Tiestön kuntoon tulee kiinnittää huomiota myös pienempien teiden osalta, joilla myös liikkuu paljon raskasta kalustoa.
Itä-Suomea ja Lappia ei saa unohtaa
Suomen eri alueiden ja maakuntien painoarvo perustuu parlamentaaristen päätösten osalta usein asukaslukuun, kuten myös alueiden kansanedustajien määrä. Tiestöä on kuitenkin kilometreissä mitattuna enemmän asukasta kohden harvemmin asutuilla alueilla, kuten Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Reijosen mielestä voisi olla hyvä, jos osa rahoista jaettaisiin asukasluvun sijasta maakuntien pinta-alan mukaan. Myös maakunnan tiekilometrien kokonaismäärä tulisi huomioida.
Tieliikenteestä saadaan myös paljon verotuloja
– Tieliikenteestä kerätään paljon vero- ja muita tuloja valtion kassaan. On syytä käyttää reilusti varoja tiestömme kunnostukseen, kun korjausvelkaa on edelleen paljon, toteaa Reijonen.
Reijonen kysyikin vastuuministeriltä kirjallisessa kysymyksessään, onko mietitty, miten tiestön kunnostukseen käytettäviä varoja voisi jakaa enemmän maakuntien tiekilometrien määrään ja pinta-alaan kuin asukaslukuun perustuen.
– Onko suunniteltu, että tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna suurempi osa liikenteestä perittävistä maksuista korvamerkittäisiin nimenomaan tiestön kunnossapidon ja korjausvelan hoitamiseen? Reijonen kysyi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tierahat harvaanasutut maakunnat tavaraliikenne maantieverkko hiilidioksidipäästöt korjausvelka Itä- ja Pohjois-Suomi verotulot kirjallinen kysymys tieliikenneverkko maakunnat Raideliikenne Minna Reijonen Lappi tiestö
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Marinin hallitus syö teollisuuden kilpailukykyä kaikkialta – ”Täysin kestämätöntä”

Wihonen: Tiestö rapautuu entisestään – soratietkö tulevaisuuden liikkumisväyliä?

Ritva Elomaa: Suomen tiet ovat ison remontin tarpeessa – “Tieverkoston kunto vaikuttaa suoraan liikenneturvallisuuteen”

Peltokangas: Tieverkko kuntoon – rahat ilmastoposeerauksesta ja haitallisesta maahanmuutosta

Reijonen: Ministeriö jätti taas antamatta vastauksen ajallaan

Reijonen vaatii hallitusta ottamaan hiilineutraalisuustavoitteissaan huomioon myös tiestön korjaustoimet: “Teiden kunnossapito on myös ilmastoteko”

Hallitus verottaa autoilijat hengiltä ja pitää tiestön huonoimmassa kunnossa vuosikymmeniin: “Punavihreän hallituksen mukaan vain kävely ja pyöräily on sallittua”

Wihonen: Tiestön korjausvelka kasvaa – onko tiestöä tarkoituskaan saada kuntoon?

Reijonen ehdottaa ministerikiintiötä – “Pitemmän ja rahakkaamman korren vetivät valtion budjetissa ne maakunnat, joissa on ministerin pesti”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää