

PS ARKISTO
Reijonen: Perussuomalaiset arvostavat puuta ja turvetta – ”Metsäasioiden EU-linjaukset syövät Suomen uskottavuutta”
Suomi ei ole saanut sanomaansa metsäasioissa riittävän selvästi esille. Kansanedustaja Minna Reijosen mukaan Suomen kanta äänestyksissä on usein ollut hyvin ailahtelevainen.
Äänestyksissä Suomella on ollut usein erilaisia suuntauksia, jotka eivät ole yhdessä puolustaneet meille niin tärkeää metsätaloutta. Jos Suomen edustajien ääni EU-parlamentissa olisi yhtenäisempi, todennäköisesti saisimme Suomen kannan uskottavimmin esille metsäasioissa. Palautteen mukaan Suomelta puuttuu uskottavuus.
– Johtuuko se siitä, että pienen Suomen maamme edustajilla EU:ssa on niin monta merkittävästi erilaista kantaa metsään liittyvissä asioissa? Minna Reijonen.
Puuta ja turvetta tarvitaan
Reijonen ihmettelee, että EU näkee jatkossa puut uusiutumattomana, ja pitää päätöksiä todella erikoisina.
– Sopii miettiä, että mitä nämä linjaukset tekevät esimerkiksi puuhakkeen käytölle Suomessa.
– Ollaanko todellakin hyväksymässä samaa kohtaloa puulle kuin turpeelle on jo tehty? Turpeentuotantoa on jo ajettu alas enemmän kuin olisi tarvetta ja se heikentää mm. huoltovarmuuttamme. Turve on kantojen ohella ainoa kotimainen polttoaine, joka kestää useamman vuoden varastointia ja soveltuu hyvin turvaamaan suomalaisen polttoaineen huoltovarmuutta. Myös puuta tarvitaan tulevaisuudessakin niin jatkojalostukseen kuin energianlähteeksikin.
”Kylmä ja vilu tulee”
Reijonen huomauttaa, että fossiilisten polttoaineiden käytön vähentyminen ja energiantuotannon siirtyminen hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä luo haasteita Suomen huoltovarmuudelle.
Turve on arvokas suomalainen luonnonvara, jota voidaan käyttää moniin tarkoituksiin. Energiaturve on korvannut ennen kaikkea hiiltä. Turve mahdollistaa seospoltossa muiden vaikeammin hyödynnettävien polttoaineiden, kuten metsähakkeen ja peltobiomassojen käyttöä.
– Nyt jos kotimainen puutavara laitetaan samaan koriin turpeen kanssa ja tuotantoa ja käyttöä hankaloitetaan lainsäädännöllä ja verotuksella riittävästi, niin kylmä ja vilu kyllä tulee.
– Kylmä ja vilu talvipakkasella erottaa Suomen lämpimämmistä EU-maista. Energiakriisi on tosiasia. Millaiset vaikutusarviot EU:ssa on tehty Suomen osalta pitkällä aikavälillä? Miten tämä puuasioiden äänestys vaikuttaa Suomeen ja Suomen talouteen kymmenen tai 20 vuoden kuluessa? Reijonen kysyy.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäkelä: Perussuomalaiset ovat pitkään varoittaneet Venäjä-riippuvuudesta ja korostaneet omavaraisuuden tärkeyttä – etenkään demarit eivät uskoneet (video)

PS: Hallituksen omistajaohjauksen laatu on luokatonta – ”Tarkoitus ei ole se, että autamme kilpailijamaitamme vuotaen samalla omat varamme kuiviin” (video)

Perussuomalaiset kuittaili hallitukselle välikysymyskeskustelussa: ”Itämerellä pulppuavat Lipposen ja Heinäluoman rakkaan lapsen metaanisuihkulähteet”

Koskela: Vihreä siirtymä ja tuulivoima eivät ole ratkaisuja sähkökriisiin tässä tilanteessa

Ranne: Sähkön omavaraisuus ei voi perustua tuulivoiman lisäämiseen

Mäenpää puolustaa turvetuotannon jatkamista: ”Ketä lämmittää turve luonnontilaisessa suossa?”

Purra: EU:n uudet metsien ”ennallistamisvaatimukset” ovat hulluja

Perussuomalaiset: Suomessa pitää ottaa kaikki keinot käyttöön energiantuotannossa – myös hiilivoimalat ja turve keinovalikoimaan
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.
Uusimmat

Kasvuriihen tiedotustilaisuus – suora lähetys

Tutkimus: Veroprogression alentaminen kannattaa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää