

LEHTIKUVA
Reijonen: On aika selvittää, mitä tulevien sote-maakuntien hallinto maksaa
Sote-uudistus on tuomassa Suomeen uuden maakuntarakenteen. Uuteen maakuntarakenteeseen on tulossa yhteensä 21 maakuntaa ja lisäksi Helsinki erillisratkaisuineen. Hallitusohjelman mukaan maakuntia piti olla 18.
Kansanedustaja Minna Reijonen nostaa esille, että sote-uudistuksessa on tarkoitus saada palveluihin toimivuutta ja hillittyä kustannusten kasvua mm. hallinnon osalta. Kuitenkin kunnissa on jo iso hallintokoneisto ja samoin tulevissa maakunnissa.
– Tämä uusi hallintosysteemi ei kuitenkaan juuri näyttäisi vähentäisi kuntien luottamushenkilöhallintoa, sanoo Reijonen.
Kunnissa valtuustojen koko säilyy samana, samoin kunnan- ja kaupunginhallitusten henkilömäärä. Uudistus ei todennäköisesti vaikuttaisi kunnissa lautakuntien määrään.
– Korkeintaan sosiaali- ja perusturvaa käsittelevät lautakunnat voisivat supistua. Todennäköisesti nämäkin lautakunnat säilyisivät melkein ennallaan, jos ennaltaehkäisy jäisi kuntien tehtäväksi maakuntien sijasta. Sen sijaan uuteen maakuntahallintoon tulisi lisää luottamushenkilöhallintoa.
Uusi hallintohimmeli?
Maakuntien päätöksenteosta vastaavat tulevaisuudessa suorilla vaaleilla valitut valtuutetut. Sote-maakunnassa on asukasluvun perusteella 59-89 valtuutettua. Maakunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta johtaa mukaan maakuntahallitus, joka vastaa myös maakuntavaltuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Muita lakisääteisiä toimielimiä olisivat sote-maakuntahallitus, tarkastuslautakunta ja kaksikielisissä sote-maakunnissa kansalliskielilautakunta. Lisäksi Lapin sote-maakunnassa olisi saamen kielen lautakunta.
– Miksi kustannusten kasvun hillinnän leikkuria hallinnon kuluista ei sisälly nyt linjattuun rahoitusmalliin? Sipilän hallituksen aikana sote-uudistuksen piti hillitä kokonaiskustannuksia kolmella miljardilla eurolla, ihmettelee Reijonen.
– Kysyin asiaa valtion edustajilta kuntapäättäjille järjestetyssä tilaisuudessa edellisen sote-uudistusyrityksen yhteydessä. Silloin vastattiin, ettei asiaa ole laskettu. Tämän laskeminen olisi tärkeää ennen uudistusta.
On laskettava hallinnon kustannukset
On aika selvittää, minkä verran näillä uusilla luottamushenkilöpaikoilla on kustannusvaikutusta maakuntien ja koko Suomen tasolla.
– Mielestäni on tärkeää tietää todelliset kustannusvaikutukset myös luottamushenkilöhallintoon. Luottamushenkilöhallinnon paisuttaminen ei ole taloudellisesti järkevää byrokratian nimissä, sanoo Reijonen.
Reijonen teki asiasta kirjallisen kysymyksen ministereille, että onko arvioitu todellinen kustannusvaikutus luottamushenkilöpaikkojen lukumäärän mahdolliseen lisääntymiseen tulevassa sote-uudistuksessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Juvonen: Sote kaatui – hoitamisella ja hoitajilla on siis suuri merkitys

Juvonen: Sote-luonnos lähti lausunnoille keskeneräisenä ja ilman parlamentaarista valmistelua

Demarivaltuutettu haluaa Helsinkiin omat terveysyksiköt eri kieliryhmille – perussuomalaisten sote-lautakunnan jäsen tyrmää

Arja Juvonen: Ministeri ja hallitus syypäitä sotekentän väsymykseen – sotessa edelleen monia ongelmia

Hallitus ei aio perustaa parlamentaarista työryhmää soten valmisteluun ja seurantaan – Marin söi Rinteen sanat

Juvonen: Toteutetaanko henkilöstömitoitus laittamalla hoitoapulaiset ja hoiva-avustajat työyksikön ”heittopusseiksi”?

Perussuomalaisten puoluesihteeri: Keskusta roikkuu hallituksessa soten vuoksi – perussuomalaisten kuntavaalivoitto veisi pohjan kalliilta hallintohimmeliltä

Kuntatalouden kriisi syvenee – Purra: Verotulojen kehitys heikkoa jo ennen koronaa

Reijonen: Vaarantuuko yliopistollisten sairaaloiden olemassaolo?
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää