

LEHTIKUVA
Reijonen: Mikä on terveydenhuollon tulevaisuus, kun ala ei houkuttele eikä työntekijöitä ole riittävästi?
Viime aikoina on jouduttu sulkemaan terveydenhuollon toimipisteitä henkilökunnan puutteellisen lukumäärän takia. Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen haluaa hallitukselta pikaisia toimenpiteitä henkilökuntamäärän ja hoitoalan houkuttelevuuden parantamiseksi. Lisäksi Reijonen on huolissaan julkisen terveydenhuollon perintäkäytännöistä, jotka saattavat johtaa ulosottoon ja jopa luottotietojen menetykseen, jos potilas on sairaalassa eikä pysty huolehtimaan laskuistaan.
22.7.2021 uutisoitiin itäsuomalaisen, Muuruvedellä sijaitsevan hoitokodin ympärivuorokautisen hoiva-asumisen keskeyttämisestä. Toiminta jouduttiin keskeyttämään, koska henkilökuntaa ei ollut saatu rekrytoitua riittävästi. Vastaavanlaisia uutisia on kuultu valitettavan usein viime aikoina.
– Työn houkuttelevuus on iso tekijä siinä, että työntekijöitä saadaan riittävästi, toteaa Minna Reijonen.
Työnteon olosuhteita hoitoalalla kehitettävä
Hoitohenkilökuntaa on kouluttautunut toisille aloille. Työn kuormittavuus, kiire, palkkaus ja työn arvostus ovat merkittäviä tekijöitä, kun vaihdetaan alaa. Hoitohenkilökunnan tarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa.
– Olisikin tärkeää panostaa siihen, että työnteon olosuhteita kehitettäisiin ja myös houkuttelevuutta palata takaisin hoitoalalle parannettaisiin, sanoo Reijonen.
Reijonen teki ministerille kirjallisen kysymyksen, mihin toimenpiteisiin aiotaan pikaisesti ryhtyä, jotta henkilökuntamäärä saadaan hoitoalalla pidettyä riittävänä. Reijonen kysyy myös, mitä projekteja aiotaan käynnistää hoitoalan houkuttelevuuden parantamiseksi ja hoitoalalta lähteneen henkilöstön motivoimiseksi palata takaisin hoitoalalle.
Perintäkäytännöt kohtuuttomia
Yleisimpänä käytäntönä julkisessa terveydenhuollossa on lähettää asiakkaalle lasku tämän saamasta hoidosta. Eri kunnissa, kaupungeissa ja sairaanhoitopiireissä on hyvin erilaisia käytäntöjä laskutuksen suhteen. Osassa sairaanhoitopiireistä laskut saattavat mennä perintään hyvinkin pian laskun eräännyttyä. Ongelmia voi seurata etenkin yksin asuville pitkien sairaalajaksojen aikana.
– Perintätoimet ovat saattaneet aiheuttaa kansalaisille ylimääräisiä kuluja ja jopa luottotietojen menetyksen, varsinkin jos henkilö on pitkiä aikoja sairaalassa, laskuja on kertynyt kotiin ja eräpäivä on jo mennyt ohi, sanoo Reijonen.
Paikoitellen lasku menee heti perintään
Kansalaisten palautteen perusteella perintäkirje voi tulla hyvin pian laskun eräännyttyä. Joskus terveydenhuollon yksikkö laittaa itse ensimmäisen huomautuslaskun, joissain paikoissa lasku menee heti perintään. Perintäkulut saattavat lisätä merkittävästi laskun loppusummaa.
Ongelmia voi tulla etenkin, ellei kotona pitkään aikaan ole ketään, joka seuraa tulevia laskuja ja huolehtii ne ajoissa maksuun. Näin on varsinkin yksin asuvilla, joilla ei ole omaisia tai läheisiä, jotka huolehtisivat heidän asioistaan heidän ollessaan pitkään sairaalahoidossa.
– Yksinkertainen ratkaisu voisi olla vaikka se, että lasku lähetettäisiin vasta sairaalajakson jälkeen, kun potilas on kotiutunut ja pystyy jälleen hoitamaan asioitaan, ehdottaa Reijonen.
Perintälaskujen epäselvyydet aiheuttavat harmia
Myös perintälaskussa tulisi olla selkeästi merkintä, mitä asiaa lasku koskee. On sattunut tapauksia, että lasku on saatettu maksaa kahteen kertaan, koska ei ole ollut selvää, onko lasku jo maksettu.
– Harmittaa asiakkaan kannalta, että perintäfirmat saattavat periä palkkion jopa siitä, kun palauttavat asiakkaan aiheettomasti kahteen kertaan maksaman laskun, ihmettelee Reijonen.
Reijonen teki ministerille kirjallisen kysymyksen, onko suunnitteilla ohjeistaa kuntia, kaupunkeja ja sairaanhoitopiirejä lähemmäksi yhtenäisiä käytäntöjä asiakasmaksujen perinnän osalta. Reijonen kysyy myös, miten estetään, etteivät terveydenhuollon laskut mene aiheettomasti perintään tai ulosottoon, jos asiakas on esimerkiksi sairaalajaksoilla eikä kotonaan vastaanottamassa laskuja.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- perintätoimet julkisen terveydenhuollon perintäkäytännöt julkinen terveydenhuolto hoitoalan palkat hoitoalan kriisi yksin asuvat hoitajapula kirjallinen kysymys luottotiedot ulosotto hoitoala Minna Reijonen Sairaanhoitopiirit Terveydenhuolto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vanhusten ja vammaisten hoidon ongelmat jatkuvat – tytär huolestui äitinsä ravinnon saannin ja lääkejakelun puutteista: “Ei ole ehditty ruokkia””

Uudenmaan PS-Naiset: Sote-uudistuksen turvattava korvamerkitty rahoitus sote-henkilöstöön Uudellamaalla

Reijonen vaatii Suomea lopettamaan kehitysavun Afganistaniin: “Minkä pysyvän muutoksen suomalaisten veronmaksajien miljardi euroa ovat saaneet aikaan?”

Pääministeri haluaa korkeakoulutetun nuorison – Juvonen: “Kenen pääministeri uskoo hoitavan vanhustenhoidon asiakkaat tulevaisuudessa ja millä palkalla?”

Reijonen pettyi sote-äänestykseen: ”Kiire meni sisällön edelle”

Mäkynen: Terveydenhuollon valvonta puutteellista – “Miksei ministeri Kiuru puutu asiaan?”

Reijonen: Järkeä terveydenhuollon laskutukseen ja perintään – “On kohtuutonta, että sairauden takia henkilö joutuu jopa ulosottotoimenpiteiden kohteeksi”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää