LEHTIKUVA
Reijonen: Maatalouteen löytyy kausityöntekijöitä Suomesta, kun työn tekeminen tehdään kannattavaksi
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen on huolissaan suomalaisten maatalousyrittäjien ahdingosta. Tämän kuun aikana alkavat ensimmäiset istutustyöt, joita on aikaisemmin tehty ulkomailta tulleen kausityövoiman avulla.
– Tämä tilanne on erittäin huolestuttava. Tämä on huolestuttava maatalousyrittäjien ja Suomen huoltovarmuuden takia. Jos meillä ei ole suomalaisia maatalousyrittäjiä, meillä ei ole suomalaista ruokaa, Minna Reijonen sanoo.
Karanteenin koskettava kaikkia
Suomeen tuleva kausityövoima tulee pääosin Venäjältä, Ukrainasta ja Thaimaasta. Nyt rajat on suljettu, eikä ulkomaista kausityövoimaan ole samaan tapaan saatavilla. Ulkomailta tulevien pitää myös noudattaa karanteenia, joten tämänkään takia ulkomainen työvoima ei ole nopea keino.
– Jos ulkomailta kuitenkin tulisi työvoimaa, on varmistettava, että karanteeniohjeita noudatetaan. Muuten tulijat tuovat mukanaan todella suuren riskin muutenkin erittäin haavoittuvalle alalle ja maaseuduille, joissa väestö on iäkkäämpää ja terveyspalvelut, varsinkin tehohoito usein kaukana ja rajallista, vaatii Reijonen.
Ruuan omavaraisuudesta pidettävä huolta
Reijonen mielestä vallitseva tilanne osoittaa, miten tärkeää on olla omavarainen.
– Maatalousyrittäjyyttä ei polkaista käyntiin hetkessä. Nyt onkin ensisijaisen tärkeää pitää huoli siitä, ettei yhtään maatalousyritystä päästetä konkurssiin tai lopettamaan toimintaansa sen takia, ettei Suomessa pystytä tekemään sellaisia päätöksiä, että työttömät, lomautetut ja loma-aikoina opiskelijat saataisiin maatiloille kausitöihin.
Suomesta löytyy tekijöitä
Kausityöntekijöitä on vuosittain ollut noin 16 000. Suomessa oli helmikuussa 248 100 ihmistä työttömänä. Koronatilanteen takia maaliskuun lopussa oli uusia työttömiä 5 990 ja uusia lomautettuja 17 215. Yli 300 000 suomalaista työntekijää on tällä hetkellä tai on ollut YT-neuvotteluissa koronavirustilanteen vuosi.
– 16 000 kausityöntekijän rekrytoiminen Suomesta ei voi olla mahdotonta, mikäli työn tekeminen tehdään kannattavaksi myös suomalaisille työttömille ja lomautetuille, Reijonen huomauttaa.
Työn vastaanottamisen oltava kannattavaa
Monella työttömällä on kynnys lähteä toiselle paikkakunnalle työn perässä, varsinkin kun kyseessä ei ole vakituinen työpaikka. Intoa lähteä maatalouden kausitöihin laskee myös alan matala palkkataso.
– Työttömyyskorvausten tai toimeentulotuen maksaminen ei sekään ole halpaa. Tässä hallitus voisi ottaa aktiivisen roolin ja miettiä yhdessä opposition kanssa keinoja, joilla helpotetaan lyhytaikaisenkin työn vastaanottamista ilman kohtuutonta byrokratiaa, karensseja ja niin, että se on kannattavaa, Reijonen painottaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lomautetut kausityöntekijät ulkomaalainen työvoima työttömät kotimainen ruoka Minna Reijonen perussuomalaiset Maatalous hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Halla-aho korvaisi ulkomaalaisen kausityövoiman humanitaarisin perustein Suomeen saapuneilla maahanmuuttajilla: ”Huomattava ja täysin käyttämätön työvoimareservi”
Halla-aho: Kaiken politiikan pitäisi tähdätä siihen, että yritykset voivat hyvin ja ne työllistävät ihmisiä
Tuumaustunnilla: Saatavuusharkinnan poistolla olisi karut seuraukset duunarille – aihetta kommentoimassa Halla-aho, Salminen ja Purra
Yhteiskuntatieteiden tohtori lyttää Hesarin ja ETK:n laskelmat massamaahanmuuton tarpeellisuudesta: Tekoäly vie työpaikkoja – halpatyövoimasta jää valtavasti elätettäviä
Suomen perusta tutki: Työvoiman saatavuusharkinnan poistamisessa häviäjiä olisivat julkinen talous sekä matalapalkka-alalla työskentelevä duunari
Purra: Hallitus aikoo helpottaa matalapalkka-aloille saapuvaa maahanmuuttoa, vaikka rajamme ovat kiinni ja vaikka maa on pian täynnä lomautettuja ja työttömiä ihmisiä
Osa maaseudun pienyrityksistä jäämässä ilman koronatukea – Juuso vaatii asiaan korjausta
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.