LEHTIKUVA
Reijonen kuntien rahoituksesta: Paine veronkorotuksiin lisääntyy
Eduskunta aikoo saada vuoden 2024 talousarvion käsiteltyä vielä ennen joulua. Hurraa-huutoihin ei ollut paljon aihetta, kun perussuomalaisten kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja hyvinvointijaoston puheenjohtaja Minna Reijonen esitteli valiokunnan mietintöä kohdasta kuntien rahoitus.
Kuntataloudessa on menojen ja tulojen epätasapaino, vaikka sote-uudistuksen myötä väestön ikääntymisen luoma menojen kasvupaine väistyykin. Minna Reijonen kertoi vuoden 2023 olleen kunnille melko valoisa sote-uudistuksen niin sanottujen verohäntien takia, mutta tämä noin miljardilla eurolla kuntataloutta vahvistanut ilmiö poistuu vuodesta 2024 alkaen.
– Kunnilla on tehtäväkentän supistumisen myötä vähemmän mahdollisuuksia menosopeutuksiin, mikä lisää painetta veroprosenttien korotuksiin. Samanaikaisesti kunnat eriytyvät aiempaa selkeämmin ja myös suuret kaupungit ovat isojen haasteiden edessä.
Valtionavut yli viisi miljardia
Aivan erityistä haastetta kuntatalouteen toi vuoden 2022 verotuksen valmistuminen vasta vuoden 2023 marraskuussa. Voimassa olleiden säädösten mukaan varmistuneet verotustiedot olisivat tuoneet kuntien valtionosuuksiin merkittävän lisävähennyksen, johon kunnat eivät kuitenkaan olleet voineet varautua. Hallitus esittikin talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä vuoden 2024 vaikutusten lieventämistä.
Kuntien käyttötalouden valtionapuihin osoitetaan kaikkiaan 5,1 miljardia euroa vuonna 2024, laskee Reijonen.
– On kuitenkin erittäin tärkeää, että kunnille annetaan nyt työrauha eikä lisätä niille uusia tehtäviä.
Valtion eri toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntatalouteen vuonna 2024 on hieman vahvistava verrattuna vuoteen 2023, vaikka kuntatalouteen kohdistuu vaalikauden aikana indeksijarru. Samanaikaisesti maapohjan kiinteistöveron alarajan korotus vahvistaa kuntataloutta.
Sosiaaliturvan indeksijäädytyksistä ja säästöistä on ollut paljon puhetta. Niillä on erisuuntaisia vaikutuksia kuntatalouteen, kertoo Reijonen.
– Ne vähentävät suoraan kuntien menoja, mutta lisäävät toisaalta toimeentulotuen tarvetta. Pidemmällä aikavälillä toimet kuitenkin arvioidusti lisäävät työllisyyttä, mikä lisää kuntien verotuloja ja vähentää sosiaaliturvamenoja.
Kuntien rahoitusta uudistettava
Reijonen kertoo valiokunnan pitävän hallintovaliokunnan lausunnon tavoin välttämättömänä, että kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan.
– Uudistuksessa olisi hyvä, että kiinnitetään huomiota hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteisiin. Kuntien rooli on tässä oleellinen ja yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa tarvitaan, koska tässä on paljon rajapintoja esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuollon kysymyksissä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kuntien rahoitus menosopeutukset sosiaaliturvamenot opiskelijahuolto hyvinvointialueet valtionapu veronkorotukset indeksijäädytys sote-uudistus Minna Reijonen Toimeentulotuki Sosiaaliturva työllisyys talousarvio kuntatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset tyytyväisiä ulkoministeriön budjettiin – tuki Ukrainalle jatkuu, kehitysapua ei jatketa Venäjän hyökkäystä tukeville maille
Perussuomalaiset tyytyväisiä puolustusmenojen kasvattamiseen Nato-tasolle – ensi vuonna tavoite jopa ylittyy
Perussuomalaiset: Sisäisen turvallisuuden resurssit turvataan
Mira Nieminen tyytyväinen sisäministeriön budjettiin – turvallisuus saa vihdoin sille kuuluvan huomion myös budjetissa
Länsi-Uudenmaan aluehallituksen jäsen Arja Juvonen: Lohjan synnytyssairaalan sulkeminen on virhe
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää