LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tämän hallituskauden yksi tärkeimmistä ja merkittävimmistä koulumaailman uudistuksista on oppimisen tuen uudistus. Rehtoritaustainen kansanedustaja Jaana Strandman pitää äärimmäisen tärkeänä, että jokainen oppilas on kohdattava yksilönä ja jokaisen on saatava tarvitsemansa tuki oppimiseen.
Lähes joka neljäs oppilas on saanut viime vuosien aikana tukea oppimiseensa. Oppimisen tuen uudistuksessa luovutaan kolmiportaisesta tuesta. Tilalle tulevat ryhmäkohtaiset ja oppilaskohtaiset tukimuodot. Maan hallitus osoittaa pysyvää rahoitusta 100 miljoonaa euroa tähän uudistukseen.
Tavoitteena on selkeyttää ja yhtenäistää oppimisen tuen jatkumo varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Keskeisenä lähtökohtana on siirtää painopistettä varhaiseen ja oikea-aikaiseen tukemiseen.
– On äärimmäisen tärkeää, että jokainen oppilas kohdataan yksilönä ja jokainen saa tarvitsemansa tuen opetukseen osallistumiseksi ja perusopetuksen oppimäärän suorittamiseksi. Oppilaantuntemus ja yhteistyö kotien kanssa tulee korostumaan. Tavoitteena on vahvistaa nimenomaan varhaista tukea ja ennaltaehkäiseviä toimia korjaavien rinnalla, kertoo Jaana Strandman.
Uudistuksella turvataan kaikille oppilaille riittävä tuki ja samalla vähennetään opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa. Tuen muotoja yhtenäistetään ja selkiytetään valtakunnallisesti, ja samalla varmistetaan resurssit niiden toteuttamiseen. Kyseessä on kokonaan uudenlainen lähestymistapa ja tuen muodot, jotka perustuvat oppilaiden tosiasialliselle tarpeelle tukitoimiin.
Ensisijaiset tukimuodot, joihin kaikilla oppilailla on oikeus, ovat ryhmäkohtaisia tukimuotoja. Näihin sisältyvät yleinen tukiopetus, opetuskielen tukiopetus sekä erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. Ryhmäkohtaisia tukimuotoja annetaan joustavasti ja pienemmille ryhmille oppilaita tarpeiden mukaan.
Oppilaskohtaiset tukitoimet ovat säännöllisiä ja perustuvat yksilöllisiin tuen tarpeisiin. Näihin sisältyvät sekä osittain pienryhmässä että tarvittaessa kokonaan erityisluokassa toteutettava opetus sekä oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut.
– Haluan tässä yhteydessä nostaa 26 vuotta kasvatus- ja opetusalalla toimineena esille koulujen toimintakulttuurien merkityksen, sillä se on tärkeimpiä tukimuotoja koulujen työrauhassa ja turvallisuudessa. Koulun toimintakulttuuri rakentuu jokaisen kouluyhteisön jäsenen yhteisellä työllä. Sillä tarkoitetaan tapoja, joilla arjessa toimitaan, Strandman sanoo.
– Ulospäin se näkyy mm. käytännöissä ja pedagogisissa toimintatavoissa, kuten vuorovaikutuksessa ja viestinnässä, yhteistyön rakenteissa ja linjauksissa sekä johtamisessa. Koulussa tulee olla perusasiat kunnossa: kuri ja järjestys sekä oppilaan aito kohtaaminen. Vuorovaikutus-, tunne- ja sosiaalisia taitoja tulee opettaa myös.
Tuen uudistusta koskevan lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2025. Opetushallitus päivittää esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet uudistetun lainsäädännön mukaiseksi siten, että niihin perustuvat paikalliset opetussuunnitelmat otetaan esiopetuksen järjestämispaikoissa ja kouluissa käyttöön 1.8.2025 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus järjestävät koulutusta uudistetusta lainsäädännöstä ja opetussuunnitelman perusteista vuoden 2025 alusta alkaen.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset ovat pitkään halunneet kouluihin oppimisrauhaa ja askelia taaksepäin ideologisesta inkluusiovillityksestä. Hallitus tekee oppimisen tuen uudistuksen, jossa kolmiportaisesta tuesta luovutaan ja tukea annetaan tarpeen mukaan.
Verkkouutisten Sanna Ukkola -showssa 3.10.2024 olivat vieraina vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaat Minja Koskela ja Laura Meriluoto. Meriluodon kommentit oppimisen tuen heikentämisestä ja Koskelan kehut kolmiportaisen tuen mallille herättävät ihmetystä perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposessa.
Kolmiportaisen tuen malli kouluissa oli alusta alkaen tuhoon tuomittu, sanoo sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Ari Koponen. Hänen mukaansa opettajat hukutetaan paperisotaan samalla kun oppilaat jäävät vaille todellista tukea.
Viikon suosituimmat
Vasemmiston meppi Li Andersson puhui äärivasemmistolaista katuväkivaltaa normalisoivassa tilaisuudessa keskiviikkona. Europarlamentin vasemmistoryhmän tapahtuma oli järjestetty Budapestin katupahoinpitelyistä epäiltyjen äärivasemmistolaisten tukemiseksi. Puheessaan Andersson oli erityisen tuohtunut siitä, että kansanedustaja Teemu Keskisarja piti puheen Suomen itsenäisyyspäivän 612-soihtukulkueessa.
Suomen Uutiset seurasi mielenosoituksia itsenäisyyspäivänä Töölössä. Töölöntori oli eristetty jo ennen neljää iltapäivällä ja sen ympärillä oli useita poliisiautoja sekä Rajavartiolaitoksen autoja.
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg piti puheen Palestiinaa tukevassa tapahtumassa Mannheimissa Saksassa. Puheen osuus, jossa hän huusi "Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!", tallentui videolle.
Valtiosääntöasiantuntija Martin Scheinin kirjoitti X:ssä viime viikolla viestiketjun, jossa hän esittää erikoisin perusteluin turvapaikanhakijoihin vetoamalla ettei Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Miko Bergbom tyrmäävät professorin väitteet.
Ulkomaalaiset rikolliset ovat yliedustettuina Tanskan tilastoissa ja siksi maan hallitus yhä tiukentaa lainsäädäntöä. Jos maassa ei elä maan tavalla, edessä on lähtö maasta. - Vasaran on iskettävä entistäkin lujemmin, muotoilee maahanmuuttoministeri.
Ranskassa tehdyn tutkimuksen mukaan 48 % ranskalaisista kannattaa nollamaahanmuuttoa, olipa se sitten laillista tai laitonta. Luku on 7 prosenttia korkeampi kuin edellisessä kyselyssä, joka tehtiin lokakuussa 2021.
Suomessa on paljon keskusteltu ääriliikkeiden uhista. Keskusteluja on käyty mm. iltapäivälehdissä ja Ylen A-studiossa. - Keskusteluja vain leimaa yksi pieni yksityiskohta: aihe keskittyy väistämättä aina pelkästään äärioikeiston uhkaan, perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen sanoo.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu tyrmää vihreiden talouspoliittisen linjapaperin ajatukset, joita vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö esitteli Iltalehdelle 7.12.2024.
Syyrian tilanne kehittyy nyt hyvin nopeasti. Hizbollahista sen enempää kuin muistakaan Iranin puolen militanttiryhmistä ei ole Syyrian hallinnolle apua. Israelin aloittamat toimet Libanonissa Hizbollahia vastaan itse asiassa edesauttivat ja johtivat tähän tilanteeseen, että vanhoillinen, johadistinen kapinallisryhmä pystyy vastahyökkäyksen toteuttamaan. Kansainväliseen politiikkaan syvällisesti perehtynyt kansanedustaja Vilhelm Junnila analysoi Syyrian konfliktia.
