Lehtikuva
Ratkaisu koulun ongelmiin voi löytyä yllättävältä taholta – lapset luottavat enemmän robotteihin kuin ihmisiin
Lapset ympäröivät itsensä yhä vankemmin tekniikalla ja ohjelmistoilla, pois aikuisten ahdistavasta maailmasta. Samalla opetustulokset surkastuvat lasten keskittymiskyvyn luhistuessa virikkeiden tulvassa. Robotit joihin luotetaan rientävät avuksi.
Computers in Human Behavior -sarjassa julkaistun tutkimuksen taustalla oli halu ymmärtää, miten lapset vastaanottavat tietoa eri lähteistä ja miten he suodattavat faktat fiktiosta. Tutkijat halusivat selvittää, miten lapset tekevät valintoja ja kehen he luottavat, kun informaatio on ristiriitaista.
Lasten havaittiin uskovan mieluummin robotteja kuin ihmisiä ja hyväksyvänsä robottien tekemät virheet ihmisten tekemiä virheitä suopeammin. Tutkimukseen osallistui 111 lasta, iältään 3–6 vuotta.
Piltit jaettiin eri ryhmiin ja heille näytettiin videoita, joissa robotit ja ihmiset nimeävät esineitä. Esineet olivat osin tuttuja, osin uusia. Kone ja ihminen antoivat kokeessa tutuille esineille vääriä nimiä, kuten kutsumalla lautasta lusikaksi. Näin tutkijat manipuloivat lasten käsitystä siitä, ketä he uskoisivat.
Ihminen on tahallaan epäluotettava
Jos lapset kokivat ihmisen ja koneen yhtä luotettaviksi, he olivat kuitenkin halukkaampia kysymään roboteilta uusien esineiden nimiä ja hyväksymään robotin antamat vastaukset. Lapset suosivat robotteja myös kysyttäessä, kenen kanssa he haluaisivat jakaa salaisuuksia, ystävystyä tai kuka voisi olla heidän opettajansa.
– Lasten käsitykset virheitä tekevistä toimijoista erosivat: epäluotettava ihminen toimi lasten mielestä tarkoituksella väärin, mutta epäluotettava robotti ei tehnyt virheitä tahallaan, tutkijat kirjoittavat.
Yksilöllisiä eroja tosin löytyi: vanhemmat lapset luottivat enemmän ihmisiin kuin nuoremmat, mutta vain silloin, kun robotti osoittautui epäluotettavaksi. Tulokset osoittavat kuitenkin, että lapset pitivät luotettavia robotteja luotettavampina kuin luotettavia ihmisiä.
Robotit hyödyksi opetustoimessa
Teknologia ympäröi ja manipuloi lapsia yhä enemmän. Siksi tutkimuksen tulokset voivat olla hyödyllisiä – erityisesti opetuksessa. Toki roboteilla on vielä rajoituksensa arjen työelämässä.
Videovuorovaikutus ei välttämättä heijasta tarkasti tosielämän tilanteita, joten tarvitaan lisää tutkimusta elävästä vuorovaikutuksesta nyt saatujen tulosten vahvistamiseksi.
– Mikä tarkalleen ottaen tekee robotista lapsille mieluisamman, jää avoimeksi kysymykseksi, tutkijat kirjoittavat.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- videovuorovaikutus ristiriitainen informaatio ristiriidat lasten tekemät valinnat robotit oppivat ohjelmistot koulun ja kodin erilainen todellisuus koululaitos Oppiminen usko Manipulointi Tekniikka Opettajat Luottamus koulu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tiukkaa taistoa tekoälystä – Google haastaa Microsoftin omalla tekstirobotillaan
Tekoälyn hyödyntäminen leviää kulovalkean tavoin – EU yrittää saada lainsäädännöllä henkeä takaisin pulloon
Mihin tarvitaan avustajien armeijaa ulkomailta, kun robotit tekevät hoivatyöt hymyillen, tauotta ja halvalla?
Perusopetusmyönteisin hallitus uudistaa toimimattoman oppimisen tuen
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää