

LEHTIKUVA
Rantanen ihmeissään THL:n suosituksesta koronarokotevälin pidentämiseksi: ”Ylittää valmistajan ohjeet kaksinkertaisesti”
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) nimittämä kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR on eilen antanut suosituksen, että kahdessa annoksessa annettavien koronarokotteiden annosväli tulisi pidentää 12 viikkoon. Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen on suosituksesta ihmeissään.
Mm. lääkeyritys BioNTech on varoittanut, että sen yhdessä amerikkalaisyhtiö Pfizerin kanssa kehittämän koronarokotteen teho ei ole taattu, jos toisen rokoteannoksen antamista viivästytetään yli kolmen viikon.
– Niin rokotevalmistajat, maailman terveysjärjestö WHO kuin Euroopan lääkevirasto EMA:kin ovat suositelleet, että toisen rokoteannoksen väli on 3-4 viikkoa, kuitenkin maksimissaan 42 päivää, mikäli epidemiatilanne on erityisen vakava. Suomessa epidemia ei ole erityisen paha moneen muuhun maahan verrattuna. Silti THL linjaa kaksinkertaisen rokoteannosvälin kuin mitä on suositeltu, summaa Mari Rantanen.
Vaarana rokotteen tehon kärsiminen
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek perustelee linjausta sillä, että rokotettu saa usein paremman suojan annosväliä pidentämällä, sillä silloin elimistön tuottama vastustuskyky kypsyy ja vahvistuu. Lisäksi Nohynekin mukaan pidempi annosväli auttaa vakavassa epidemiatilanteessa nostamaan rokotuskattavuutta, kun pienissä erissä saapuvat annoksen riittävät useammalle.
– Vielä kuukausi sitten sekä THL:n Nohynek että Tampereen yliopiston rokotekeskuksen professori Mika Rämet olivat päinvastaista mieltä rokotevälin pidentämisestä. Jos nyt asiat ovat toisin, tulisi sille löytyä vankka tutkimusnäyttö perustaksi. Olen huolissani siitä, että rokotuskattavuutta yritetään pönkittää keinotekoisesti. Vaarana on, että rokotteen teho kärsii ja suoja virukselle jää puutteelliseksi. Pahimmassa tapauksessa virus saa tilaisuuden muuntautua rokotetta kestäväksi, Rantanen perustelee.
Suojatehosta ei takeita, jos rokotetta käytetään vastoin suosituksia
THL ilmoittaa tarkastelevansa uudelleen suosituksia rokotteiden kohderyhmistä ja annosvälistä sitä mukaa, kun saatavilla on uutta tietoa sekä Suomeen toimitettavista rokotemääristä että eri rokotteiden suojatehosta.
– Miten rokoteohjeistus voi muuttua sillä perusteella, minkä verran Suomi saa rokotetta? Mitään takeita suojatehosta ei voi olla, mikäli rokotetta käytetään eri tavoin kuin on tutkittu ja suositeltu. Ihmettelen, ettei media napannut kiinni tähän eilisessä tiedotustilaisuudessa. Riittävä rokoteväli tulisi varmentaa valmistajalta ja Euroopan lääkevirastolta, Rantanen sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Mika Rämet Hanna Nohynek rokoteohjeistus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koronarokote suositukset koronaepidemia Mari Rantanen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Reijonen: Milloin kaikki halukkaat suomalaiset on rokotettu?

”Koronanyrkki pöytään nyt” – kansanedustaja Rantanen kritisoi koronatoimia sekavuudesta

Ronkainen: Hallituksen rokotusstrategia pettää

Ruotsin Norrbottenin kautta rajan yli tuleva helposti tarttuva virusvariantti voi muuttaa Suomen epidemiatilannetta nopeasti – Juuso esittää nopeampaa rokotustahtia Länsi-Pohjan alueelle

Euroopan komission puheenjohtaja von der Leyen myöntää viimein: EU:n rokoteohjelmassa on tehty virheitä

Wihonen: Viranomaisten suunnattava energiansa keskinäisestä nokittelusta taudin tukahduttamiseen

Jo kuusi EU-maata hankkimassa rokotteita komission rokoteohjelman ulkopuolelta – Rantanen: Olisiko Suomenkin pitänyt lähteä mukaan?

Suomalaisrokotteiden kehittäminen etenee hitaasti – Koponen: “Kuka muu meitä auttaa, jos emme me itse?”

Ulkomailla syntyneet kaihtavat rokotteita Ruotsissa – nuorista alle puolet vailla suojaa pandemiaa vastaan
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää