Ranska ryhtyy tietoisesti kamppailemaan woke-kulttuuria vastaan, joka on ristiriidassa tasavallan ydinajatuksen kanssa, ja on omiaan ruokkimaan rajua vastakkainasettelua

Ranskan hallinto lisää toimenpiteitään kamppailussa poliittista herännäistä woke-kulttuuria vastaan. Emmanuel Macronin hallitus on perustanut uuden ajatushautomon, jonka keskeisenä tehtävänä on vastustaa ”Yhdysvalloista maahantuotoa herännäisyyttä”. Termi tarkoittaa kansanliekellä woke-kulttuuria, ja sillä viitataan usein mm. identiteettipolitiikkaan, intersektionaaliseen feminismiin ja kriittiseen rotuteoriaan. Macronin hallinto on jo aiemmin linjannut toimenpiteistään herännäisyyttä vastaan. Ulostulot nähdään myös poliittisena pelinä. Lähempänä poliittista keskustaa oleva Macron pyrkii tulevien presidentinvaalien alla kilpailemaan oikeistolaisista äänestäjistä.

Emmanuel Macronin hallitus ryhtyy vastustamaan entistä jyrkemmin herännäisteorioita ja nk. woke-kulttuuria, kirjoittaa Politico-lehti.

Ranskan hallitus on perustanut uuden ajatushautomon, jonka tarkoituksena on puolustaa perinteistä ranskalaista liberalismin ja tasa-arvon aateperintöä viime aikojen identiteettipoliittisilta virtauksilta. Ajatushautomon avajaistilaisuudessa julistettiin, että Ranska kamppailee uudenlaista ”virusta” vastaan, joka on peräisin Kiinan sijaan Yhdysvalloista.

“Maamme on joutunut herännäisen liikkeen kohteeksi”, julisti Pierre Valentin, uuden ajatushautomo Le Laboratoire de la Républiquen asiantuntija. “Jos tätä herännäisvirusta vastaan olisi rokote, se olisi peräisin Ranskasta, ja herännäiset kyllä tietävät sen.”

Maan opetusministerin johtaman ajatushautomon keskeisenä tehtävänä on vastustaa ilmiötä, josta ministeri käyttää nimeä “Yhdysvalloista maahantuotu herännäisyys”. Alkuperäistä herännäisyyteen viittaavaa käsitettä ”woke” käytettiin alun perin Yhdysvalloissa kuvaamaan tietoisuutta rodullisista ennakkoluuloista ja syrjinnästä. Myöhemmin termi on kuitenkin saanut ironisia kaikuja ja laajempia merkityksiä. Oikeiston parissa herännäisyydellä viitataan usein moderniin identiteettipoliittiseen vasemmistoon ja mm. intersektionaaliseen feminismiin sekä ”kriittiseen rotuteoriaan”.

“Ranskan tasavallan ydinajatus on täydellisessä ristiriidassa woke-ajattelun kanssa”, Blanquer kertoi Le Monde -lehden haastattelussa. “Yhdysvalloissa tämä ideologia provosoi vastareaktion, joka siivitti Donald Trumpin valtaan.” Blanquer sanoi, että Ranskan ja sen nuorison tulisi vältellä samaa.

Kuusi kuukautta ennen Ranskan presidentinvaaleja Blanquerin esimies Macron on tilanteessa, jossa yksi hänen merkittävimmistä vastaehdokkaistaan saattaa olla oikeistohenkisenä TV-persoonana tunnettu Eric Zemmour. Hänen provokatiivisuuttaan ja poliittisen korrektiuden kritiikkiä on verrattu Trumpiin. Poliittista keskikenttää edustavan Macronin hallinnon toimet herännäisyyttä vastaan on tulkittu osaltaan pyrkimykseksi kilpailla oikeistolaisista äänistä.

Pelkästä hetkellisestä imagopolitiikasta Macronin hallintoa ei kuitenkaan voi syyttää. Herännäisyyttä vastustavan ajatushautomon perustaminen on jatkoa Ranskan hallituksen pidempään jatkuneelle puolustuskamppailulle perinteisten maallistuneiden arvojen puolesta viimeaikaista ideologista radikalismia vastaan. Heinäkuussa Macron kritisoi ankarasti intersektionaalista feminismiä. Asiasta kirjoitti MTV3.

Syyskuussa Ranskan opetusministeriö lanseerasi nettikampanjan maallistuneen ajattelutavan puolesta. Viime vuonna sadan tutkijan ryhmä julkaisi Le Monde -lehdessä avoimen kirjeen Blanquerin tueksi ja kritisoi teorioita, jotka on “tuotu maahan Pohjois-Amerikan kampuksilta”, viitaten herännäisyyteen.

Ranskan hallinnon maallistunut linja korostaa neutraalia suhtautumista etnisyyksiin, sukupuoliin ja uskontoihin. Toisin sanoen, siinä korostuvat liberalismi ja tasa-arvo sanojen perinteisissä merkityksissään. Herännäisyyttä edustavien kriitikoiden mukaan tämä maallistuneisuus edustaa puolestaan “valkoista” ja “kristillistä perinnettä” ja olisi sitä kautta vähemmistöjä syrjivää.

“Saamme hälyttäviä viestejä yliopistojen henkilöstöltä, että rahoitusta kanavoidaan valikoidusti tietyille teorioille”, Macronin puolueen kansanedustaja Aurore Bergé sanoi.. “Siellä koetaan, että ajattelun vapaus kaventuu, eikä edusta enää ajatteluamme.”

Vastaavasti kriitikoiden mukaan poliitikkojen aktiivinen tiedepolitiikka vaikeuttaa aiheista keskustelemista. Ajatushautomon kaltaista aloitetta on myös syytetty poliittisesta taktikoinnista, äänten kalastelusta konservatiivisista piireistä.

Maallistuneisuus, liberalismi sekä tasa-arvo liitetään usein ikonisesti Ranskan vallankumoukseen. Ranskalla oli myös merkittävä rooli länsimaisessa valistushistoriassa, ja näitä ihanteita on vaalittu vuosisatojen ajan. Identiteettipolitiikan aikana ne jakavat kuitenkin enemmän mielipiteitä. Neutraali tasa-arvon määritelmä nähdään ongelmallisena, sillä se vaikeuttaa vähemmistöjä koskevaa tilastointia ja positiivista erityiskohtelua. Kriitikot ovat mm. muistutelleet, että ranskalaisilla työpaikoilla etninen monimuotoisuus on muita länsimaita vähäisempää.

Bergé puolestaan korostaa, että maallistunut poliittinen linja auttaa puuttumaan syrjintään. Lisäksi perinteinen liberaali ajattelutapa ajaa tasa-arvoa lokeroimatta ihmisiä mm. ihonvärin perusteella. Kansanedustaja on enemmän huolissaan siitä, miten erilaiset identiteettijakolinjat voivat pirstaloida yhteiskuntaa entisestään.

Ranskan hallinnon jyrkkä kriittisyys herännäisyyttä vastaan on lähes täydellinen vastakohta Suomen hallituksen edistämälle ideologialle. Vuonna 2019 opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen opetushallituksen työpajassa ehdotettiin “etuoikeuksien” tarkastelua sekä “normatiivisen valkoisuuden purkamista” ja kritisoitiin “ajattelen kaikkia yksilöinä” -ajattelua. Viime vuonna hallitus liputti intersektionaalista feminismiä, ja sisäministeri Maria Ohisalo ilmoitti perinteisen tasa-arvon käsitteen radikaalista muuttamisesta.