Ranskan presidentti tekee Purrat, lausuu: “Euroopan on suojeltava itseään siirtolaisvirroilta – Afganistanin pakolaisia autettava lähialueella”

Afganistanista odotetaan ennen näkemättömän suurta siirtolaisvyöryä Eurooppaan, vaikka osa edellisessäkin vyöryssä vuonna 2015 perusteettomasti turvapaikkaa hakeneista afgaaneista on yhä palauttamatta kotimaahansa. EU:n mahtimaat Ranska ja Saksa ovat yksimielisiä siitä, että tällä kertaa pakolaisia pitää auttaa Afganistanin lähimaissa. Samaan aikaan Suomi valmistautuu ottamaan vastaan “jopa kymmeniä tuhansia” Afganistanista tulijoita.

Afganistanin hallituksen ennätysmäisen nopea luhistuminen ja vallan siirtyminen Talibanille on epävakauttanut koko maan. Kuten Suomen Uutiset jo viikko sitten kertoi, tilanteen pelätään aiheuttavan jopa kolmen miljoonan afgaanin siirtolaisvyöryn kohti Eurooppaa.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron käsitteli Afganistanin turvallisuuskriisiä televisiopuheessaan maanantaina. Macron luonnehti tilannetta “historialliseksi käännekohdaksi”, joka tulee aiheuttamaan valtavia haasteita lähitulevaisuudessa. Macron oli huolissaan myös siitä, että Afganistanista muodostuisi jälleen terroristien turvapaikka.

Macron korosti kuitenkin, että viime kädessä Afganistanin kohtalo on sen väestön omissa käsissä. Ranskan presidentti piti uhkana sitä, että Afganistanin epävakaus saattaa aiheuttaa hallitsemattomia siirtolaisvirtoja Eurooppaan.

– Euroopan tulee suojautua hallitsemattomilta siirtolaisvirroilta, jotka vaarantavat niiden mukana tulevat ihmiset ja edistävät kaikenlaista ihmissalakuljetusta, Macron sanoi.

Pakolaisia autettava lähialueella

Ratkaisuksi Macron ehdotti EU:n yhteistyötä Afganistanin lähialueen maiden ja kauttakulkumaiden, kuten Pakistanin, Iranin ja Turkin kanssa. Tavoitteena on auttaa lähialueen maissa olevia afgaanipakolaisia EU:n taloudellisella tuella.

Suunnitteilla on ilmeisesti saman kaltainen sopimus, jonka EU teki Turkin kanssa vuonna 2016. Tuolloin Turkki sai EU:lta kuusi miljardia euroa vastineeksi siitä, että se pyrki estämään turvapaikanhakijoiden virtaa EU-alueelle.

Ranskassa on ensi vuonna tulossa presidentinvaalit, joten Macronin lausuntoja pidettiin äärioikeiston kosiskeluna ja häntä verrattin Marine Le Peniin. Saksassa pidetään liittopäivävaalit syyskuussa, joten sielläkään poliitikot eivät enää uskalla vetää “rajat auki” -linjaa, kertoo Helsingin Sanomat. Jopa liittokansleri Angela Merkel on tällä kertaa sitä mieltä, että hädänalaisia pitää auttaa Afganistanin lähiympäristössä, ei Saksassa.

Pakolaisten auttaminen mahdollisimman lähellä Afganistania näyttää siis olevan EU:n mahtimaiden yhteinen linja. Samaan aikaan Suomen sisäministeri Maria Ohisalo pitää tähän samaan ajatukseen pohjautuvia perussuomalaisten turvapaikkalinjauksia ”kylmäävinä.”

Turvapaikanhakijoita käytetään hybridisodan aseena

Viime vuosina on tullut entistäkin selvemmäksi, että laittomat siirtolaiset ovat hybridisodankäynnin ase, jota voidaan käyttää poliittiseen painostukseen ja kiristämiseen. Vuosi sitten keväällä Turkin ja Kreikan rajalla vallitsi lähes sotatila, kun Turkki yritti lähettää massoittain laittomia siirtolaisia Kreikkaan.

Toukokuussa Marokko pyrki painostamaan EU:ta lähettämällä tuhansia laittomasti EU-alueelle pyrkiviä nuoria miehiä Espanjalle kuuluvaan Ceutan kaupunkiin. Toiminnan taustalla oli poliittinen kiista Länsi-Saharan alueen hallinnasta. Tuorein esimerkki turvapaikanhakijoiden käyttämisestä hybridisodan välineenä on juuri nyt meneillään Liettuan, Latvian ja Puolan rajoilla, kun Valko-Venäjä usuttaa irakilaisia pyrkimään EU-maihin.

Muureja rakennetaan

Ei siis ihme, että yhä useammat maat ovat alkaneet noudattaa Unkarin esimerkkiä pystyttämällä aitoja ja muureja rajojensa suojaksi. Liettua aikoo vetää rajalleen 500 kilometrin pituisen piikkilanka-aidan. Latvia on julistanut rajalleen hätätilan.

Turkkikaan ei aio enää toimia siirtolaisvirtojen läpikulkumaana, vaan rakentaa lähes 300 kilometrin pituista muuria Iranin vastaiselle rajalleen. Muuri rakennetaan massiivisista betonielementeistä, joiden edessä on kaivanto ja piikkilankaa, kertoo uutistoimisto AFP.

VIDEO: Turkey is building a wall along its border with Iran to prevent a new influx of refugees, mainly from Afghanistan as the Taliban take over the country.

For now, a 5km section is under construction but Turkey is aiming to build a 295km-long wall on its Iranian border pic.twitter.com/YJAZgUOEGa

— AFP News Agency (@AFP) August 17, 2021

Myös Kreikka on saanut tarpeekseen siirtolaisvyöryjen läpikulkumaana toimimisesta. Kreikan kohtalo riippuu kuitenkin pitkälti Turkin asenteesta.

– Me emme halua nähdä vuoden 2015 tapahtumia enää ikinä uudelleen, sanoo Kreikan maahanmuuttoministeri Notis Mitarakis.

Afgaanien palautukset pääosin keskeytetty

Edellinen suuri siirtolaisvyöry nähtiin vuonna 2015, kun yli miljoona ihmistä Lähi-idän eri maista saapui EU-alueelle hakemaan turvapaikkaa. Vuodesta 2015 lähtien yhteensä 570 000 afgaania on hakenut turvapaikkaa EU-maista.

Monien turvapaikkahakemukset on todettu perusteettomiksi, joten he odottavat käännytystä takaisin Afganistaniin. Useimmat EU-maat ovat kuitenkin keskeyttäneet palautukset Afganistaniin maan huonon turvallisuustilanteen vuoksi.

Itävalta haluaa palautuskeskuksia Afganistanin ulkopuolelle

Itävalta on yksi niistä EU-maista, jotka haluavat yhä jatkaa käännytyksiä ja karkotuksia Afganistaniin Talibanista huolimatta. Mikäli EU:n ihmisoikeussopimus ei salli palautuksia Afganistaniin, Itävallan sisäministeri Alexander Schallenberg ehdottaa erillisten palautuskeskusten perustamista johonkin Afganistanin naapurimaista.

– Palautusten keskeyttäminen lähettäisi väärän signaalin ja rohkaisisi yhä useampia afgaaneja lähtemään kohti EU-maita, kirjoittavat Itävallan, Tanskan, Belgian, Alankomaiden, Kreikan ja Saksan hallitukset EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä.

Suomessa ollaan valmiita ottamaan vastaan “jopa kymmeniä tuhansia pakolaisia”

Suomen hallitus on päättänyt, että Suomen, EU:n ja Naton palveluksessa työskennelleitä afgaaneja perheineen voidaan tuoda Suomeen. Päätös koskee yhteensä 170 henkilöä. Nyt hallituksessa pohditaan nopeinta tapaa saada nämä ihmiset Suomeen tilauslennolla. Heille tullaan myöntämään oleskelulupa automaattisesti. Siirto-operaation kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 700 000 euroa.

Maahanmuuttovirasto on valmistautunut suurempiinkin Afganistanista tuleviin pakolaismääriin. Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutisen mukaan Suomi pystyy hätätapauksessa ottamaan vastaan jopa kymmeniä tuhansia pakolaisia, kertoo Yle. Vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä heti vapaana toista tuhatta paikkaa.