Ranskan presidentti Emmanuel Macronin nauhoitettu televisiopuhe viime maanantailta voi saada keltaliivien protestit rauhoittumaan. Macronin lupaukset maksavat arviolta kymmenen miljardia euroa. Suuryritykset ovat ilmoittautuneet talkoihin mukaan.
Ennen valintaansa presidentiksi Macron halusi erottua joukosta juuri yrittäjämyönteisellä otteellaan. Hän joutui nostamaan muun muassa minimipalkkaa 100 eurolla, mikä tietää noin kuuden prosentin korotusta. Sen lisäksi hän lupasi kaikista pienpalkkaisimmille työntekijöille verottoman tuhannen euron joulubonuksen.
Ylityötunteja ei enää veroteta erikseen ja pieneläkeläisiltä kumottiin uusi vero pikatahtia. Osa laskusta lankeaa luonnollisesti Ranskan tasavallalle. Loput jäisivät työnantajien tehtäväksi.
Suuryritysten talkoohenki hyvä
Macron oli kutsunut yli 100 yritysjohtajaa palatsiinsa. Macron halusi muistuttaa yritysjohtajia, että kyse on jo Ranskan yhteiskunnasta ja sen taloudellisesta mallista.
Suuret yritykset, kuten öljyjätti Total ja rengasvalmistaja Michelin ovat luvanneet tukea presidenttinsä antamia lupauksia. Pankit lupasivat olla korottamatta kotitalouksien maksuja ensi vuonna.
Yritysten valjastaminen Macronin lupausten suureksi maksumieheksi johtuu siitä, että Macronin lupausten myötä maan budjettivaje repeää EU-maiden kärkeen Romanian kanssa. Budjettivaje ylittäisi myös vakaussopimuksen kolmen prosentin rajan.
Budjettialijäämäksi olisi tulossa 3,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on reippaasti suurempi kuin Italian hylätty budjettiesitys. Italian vastaava alijäämä olisi alun perin ollut 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta vajetta pyritään nyt rajaamaan noin kahteen prosenttiin.
Levottomuudet iskeneet talouteen
Keltaliivit ovat saaneet viestinsä perille, eikä Macronin lupauksia voi missään nimessä vähätellä. Mikäli presidentin lupaukset riittävät, voi Ranska rauhoittua. Jos tarkoitus oli syöstää presidentti vallasta, niin levottomuudet varmasti jatkuvat.
Ranskan levottomuudet ovat jo iskeneet omalla painollaan Ranskan talouteen. Tutkimusyhtiö IHS Markitin ostopäällikköindeksi osoitti jo Ranskan yksityisen yrityssektorin supistuvan, mikä ei tiedä hyvää Ranskan tulevalle talouskehitykselle.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
