Ranskan presidentti Emmanuel Macronin nauhoitettu televisiopuhe viime maanantailta voi saada keltaliivien protestit rauhoittumaan. Macronin lupaukset maksavat arviolta kymmenen miljardia euroa. Suuryritykset ovat ilmoittautuneet talkoihin mukaan.
Ennen valintaansa presidentiksi Macron halusi erottua joukosta juuri yrittäjämyönteisellä otteellaan. Hän joutui nostamaan muun muassa minimipalkkaa 100 eurolla, mikä tietää noin kuuden prosentin korotusta. Sen lisäksi hän lupasi kaikista pienpalkkaisimmille työntekijöille verottoman tuhannen euron joulubonuksen.
Ylityötunteja ei enää veroteta erikseen ja pieneläkeläisiltä kumottiin uusi vero pikatahtia. Osa laskusta lankeaa luonnollisesti Ranskan tasavallalle. Loput jäisivät työnantajien tehtäväksi.
Suuryritysten talkoohenki hyvä
Macron oli kutsunut yli 100 yritysjohtajaa palatsiinsa. Macron halusi muistuttaa yritysjohtajia, että kyse on jo Ranskan yhteiskunnasta ja sen taloudellisesta mallista.
Suuret yritykset, kuten öljyjätti Total ja rengasvalmistaja Michelin ovat luvanneet tukea presidenttinsä antamia lupauksia. Pankit lupasivat olla korottamatta kotitalouksien maksuja ensi vuonna.
Yritysten valjastaminen Macronin lupausten suureksi maksumieheksi johtuu siitä, että Macronin lupausten myötä maan budjettivaje repeää EU-maiden kärkeen Romanian kanssa. Budjettivaje ylittäisi myös vakaussopimuksen kolmen prosentin rajan.
Budjettialijäämäksi olisi tulossa 3,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on reippaasti suurempi kuin Italian hylätty budjettiesitys. Italian vastaava alijäämä olisi alun perin ollut 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta vajetta pyritään nyt rajaamaan noin kahteen prosenttiin.
Levottomuudet iskeneet talouteen
Keltaliivit ovat saaneet viestinsä perille, eikä Macronin lupauksia voi missään nimessä vähätellä. Mikäli presidentin lupaukset riittävät, voi Ranska rauhoittua. Jos tarkoitus oli syöstää presidentti vallasta, niin levottomuudet varmasti jatkuvat.
Ranskan levottomuudet ovat jo iskeneet omalla painollaan Ranskan talouteen. Tutkimusyhtiö IHS Markitin ostopäällikköindeksi osoitti jo Ranskan yksityisen yrityssektorin supistuvan, mikä ei tiedä hyvää Ranskan tulevalle talouskehitykselle.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
